Kuuluuko ihminen keskiöön, kun korjaushanke koskettaa taloyhtiötä?
Mitä ihmislähtöisyys merkitsee taloyhtiön hallitusjäsenille, onko sillä vaikutusta korjaushankkeen onnistumiseen? Missä määrin ihmislähtöisyys on toteutunut taloyhtiön korjaushankkeissa viimeisen viiden vuoden aikana?
Rakennusalan toimintakulttuuri kaipaa muutosta – rakentaminen ei ole pelkästään tekninen suoritus, varsinkaan silloin, kun korjaushankkeen tilaajana toimii taloyhtiö.
Ihmislähtöisyydessä on kyse arvomaailmasta
Ihmislähtöisyys – ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja keskiöön asettaminen – rakentuu arvoperustalta, jossa yhdenvertaisuus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, keskinäisen luottamus ja vastuullisuus priorisoituvat. Ihmislähtöiset toimintatavat keskittyvät huomioimaan ihmisen toiminnassa, joka välillisesti tai välittömästi koskettaa ihmistä.
Ihmislähtöisyydelle on sijaa rakennusyritysten sisäisessä toiminnassa, keskinäisessä kilpailussa, osana liiketoimintastrategiaa sekä jokaisessa rakennushankkeessa.
Ihmislähtöisyydellä kasvatetaan työhyvinvointia: yrityksen tai organisaation sisällä ihmislähtöisyys näyttäytyy yhteisöllisyytenä, yksilön hyvinvoinnin edistämisenä ja toimintatapoina, jotka huomioivat organisaation jäsenet tasavertaisesti. Ihmislähtöisyys rakentaa asiakastyytyväisyyttä ja luottamusta, sen voidaan nähdä tuottavan arvoa asiakkaalle – onnistuneet hankkeet ja kauas kantavat asiakassuhteet luovat kilpailuetua. Ihmislähtöiset toimintatavat vaikuttavat positiivisesti rakennushankkeen sujuvuuteen ja yhteistyön toimivuuteen, ja edesauttavat yhteisen määränpään saavuttamista.
Ihmislähtöiset toimintatavat tukevat erityisesti taloyhtiöiden korjausrakentamista
Korjausrakentaminen perustuu tarvelähtöisyyteen – korjausrakentaminen vastaa tarpeeseen korjata, muuttaa tai parantaa olemassa olevaa rakennusta tai rakennuksen ominaisuuksia. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen on asiakas- tai tilaajalähtöistä toimintaa – aloite korjausrakentamiselle tulee kohteen omistavalta, hallinnoivalta tai käyttävältä taholta, ja korjausrakennushankkeella on aina asiakas, tilaaja.
Taloyhtiön korjaushankkeessa tilaajana toimii taloyhtiö, jota edustaa yhtiökokouksessa osakkaiden toimesta valittu ja valtuutettu hallitus. Taloyhtiö on monesti uuden edessä, erityisesti mittavampien korjaushankkeiden – linjasaneerausten, laajojen taloteknisten uudistusten tai julkisivuremonttien – kohdalla, ja osakkaita edustavalla hallinnolla on vastuu korjaushankkeen taloudellisista ja toteutuksellisista seikoista ilman ammattiosaamista korjausrakentamisen parista.
Miten ihmislähtöisyys näkyy taloyhtiön korjaushankkeessa?
Ihmislähtöisyys taloyhtiön korjaushankkeessa näyttäytyy esimerkiksi viestinnän ja tiedottamisen selkeytenä, oikea-aikaisuutena, riittävyytenä ja saavuttavuutena. Se näkyy myös informaation ja hankkeen yksityiskohtien esiintuomisena ja esittämisenä ymmärrettävällä tavalla ilman ammattiosaamista. Tärkeää on myös vaikuttamismahdollisuuksien luominen sekä panostus vuorovaikutukseen ja kaikkien yhdenvertainen kohtelu.
Mutta edistääkö ihmislähtöisyys onnistumista?
Kyllä. Ihmislähtöisyys on tutkimuksen mukaan merkittävä onnistumistekijä taloyhtiön korjaushankkeessa.
Kyselytutkimukseen vastasi 147 taloyhtiön hallitusjäsentä, joista jokainen on osallistunut taloyhtiön korjaushankkeeseen viimeisen viiden vuoden aikana. Heistä kokonaisvaltaisen ihmislähtöisyyden merkityksen arvioi suureksi tai erittäin suureksi yli 70 %, mutta toteutuiko ihmisten huomioiminen merkittävän hyvällä tavalla viimeisimmässä korjaushankkeessa? Taloyhtiön hallitusjäsenille suunnatun kyselytutkimuksen tulokset ihmislähtöisyyden merkityksestä ja toteutumisesta ovat luettavissa kokonaisuudessaan osana opinnäytetyötä.
Puheenjohtaja tyytyväinen, entä muut?
Miten informaatio hankkeesta ja asukkaiden huomioiminen onnistuu koko taloyhtiön osakas- ja asukasjoukolle? Puheenjohtajuus tai hallitusjäsenyys mahdollistavat kattavan osallisuuden korjaushankkeeseen – esimerkiksi osallistumisen työmaakokouksiin ja pääsyn kaikkeen hankkeeseen liittyvään informaatioon – ja asettaa samalla heidät eriarvoiseen asemaan taloyhtiön muihin osakkaisiin ja asukkaisiin nähden. Osaako urakoitsija huomioida yhtä hyvin kaikkia osakkaita ja asukkaita? Entä osaavatko hallitusjäsenet ottaa taloyhtiön muut osakkaat ja asukkaat mukaan hankkeen suunnitteluun ja seurantaan sekä hankkeesta informointiin? Seuraavaksi tulisikin tutkia ihmislähtöisyyden toteutumista korjaushankkeissa kaikkia osakkaita ja asukkaita koskien.
Lähde
Aittamäki, O. 2026. Ihmislähtöisyys taloyhtiön korjaushankkeessa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.