• betonirunko
• korjausrakentaminen
• sisäilmaongelma

Sisäilmaongelmien korjaaminen vaikuttaa ajankohtaisten uutisten mukaan olevan yllättävän hankalaa. Sisäilmaongelmat johtuvat yleensä suunnittelu- ja toteutusvirheistä. Ongelmien selvittämiseksi tarvitaan tutkimuksia ja yhteistyötä eri työryhmien välillä sekä riittävää taloudellista panostusta korjaamiseen.

Sisäilmaongelmaiseen rakennukseen viitataan silloin, kun tutkimusten avulla on selvitetty rakennuksessa olevan epäpuhtaustekijöitä, jotka ylittävät niille määritellyt raja-arvot. Usein tällöin ainakin osa rakennuksen käyttäjistä oireilee viettäessään aikaa rakennuksessa.

Yleisiä sisäilmaongelmiin liittyviä oireita ovat muun muassa päänsärky, uupuneisuus, huonovointisuus ja oireet silmissä, nenässä tai hengitysteissä (Työterveyslaitos n.d.). Ongelmia aiheuttavat sisäilman epäpuhtaudet, joita päätyy ilmaan ennen kaikkea puutteellisen ilmanvaihdon ja rakenteellisten tekijöiden takia. Useimmiten vanhemmissa rakennuksissa kärsitään sisäilmaongelmista, mutta ongelma voi koetella myös uuden rakennuksen käyttäjiä.

Rakennuksessa esiintyviä epäpuhtauksia

Betonirunkoisella rakennuksella tarkoitetaan sellaista rakennusta, jonka perustusten yläpuolelle jäävät kuormia kantavat ja rakennusta jäykistävät rakenteet ovat materiaaliltaan teräsbetonia. Sisäilman haittatekijöitä on useita. Betonirunkoisissa rakennuksissa yleisimmät haittatekijät ovat mikrobit, VOC-yhdisteet sekä hiukkaset, pöly ja kuidut.

Mikrobeja pääsee sisäilmaan kosteus- ja homevaurioituneista rakenteista, kuten vaurioituneista lämmöneristeistä, epätiiviiden rakenteiden ja liitosten läpi. VOC-yhdisteet taas yhdistetään betonilaatan päälle liimattuihin muovimattoihin, jolloin kostea ja emäksinen betoni hajottaa muovimaton liimausta (Leivo yms. 2019, 383). Hiukkasia, pölyä ja kuituja voi päätyä sisäilmaan esimerkiksi rikkoutuneiden materiaalien kautta tai rakennusvaiheessa puutteellisen suojauksen ja siivouksen takia. Hiukkasten, pölyn ja kuitujen määrään sisäilmassa ja materiaalien pinnoilla vaikuttaa myös rakennuksen säännöllinen siivous.

Ongelmien havaitseminen

Sisäilmaongelman ja rakennuksen käyttäjien välinen syy-seuraussuhteen todentaminen on hankalaa, sillä oireiden taustalla ei voida automaattisesti olettaa olevan sisäilma. Koska olemassa ei ole minkäänlaista ohjetta, minkä mukaan sisäilmaongelman epäilyn tutkiminen tulisi aloittaa, on rakennuksen omistajalla vastuu tutkimusten aloittamisesta. Sisäilmaa voidaan alkaa tutkimaan esimerkiksi rakennuksessa esiintyvien erikoisten hajujen ja käyttäjien oireilun seurauksena. Nykypäivänä ongelmista myös tiedetään paljon enemmän kuin aikaisemmin ja tästä syystä käyttäjät osaavat tuoda epäilyn sisäilmaongelmasta tarkemmin esille.

Tyypillisiä syitä ovat muun muassa puutteellinen ja toimimaton ilmanvaihto, ongelmalliset rakenneratkaisut ja rakennusmateriaalit sekä epätiiviit liitokset.

Sisäilmaongelma todennetaan erilaisten tutkimusten avulla, joita ovat esimerkiksi sisäilma-, kunto- ja ilmanvaihtotutkimukset. Pätevän alan ammattilaisen on mahdollista selvittää sisäilmaongelmaisen rakennuksen ongelman syyt. Kohteen lähtötiedot ja tehdyt tutkimukset ovat avainasemassa ongelman syiden selvittämisessä. Kun tiedetään sisäilmaongelman epäpuhtaustekijät ja niiden sijainnit rakennuksessa, osataan korjaus toteuttaa oikeista paikoista oikeilla menetelmillä. Tyypillisiä syitä ovat muun muassa puutteellinen ja toimimaton ilmanvaihto, ongelmalliset rakenneratkaisut ja rakennusmateriaalit sekä epätiiviit liitokset.

Sisäilmatutkimukset selvittävät ongelmien syyt

Sisäilmaongelmien selvittämiseen tarvitaan yhteistyötä eri työryhmien välillä. Keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa rakennuksen omistaja ja käyttäjät, terveydenhuollon ammattilaiset, kuntotutkijat ja tutkimusnäytteiden tutkijat, suunnittelijat sekä urakoitsijat. Usein sisäilmaongelmien korjaamiseen ei varata riittävästi rahaa, jolloin korjauksia ei tehdä vaadittavassa laajuudessa. Tällöin rakennuksen sisäilmaongelmat voivat jatkua, mikä luo omalta osaltaan käsityksen siitä, että sisäilmaongelmat on mahdotonta ratkaista. Monitahoisen ongelman syyt ovat usein kuitenkin ratkaistavissa riittävällä panostuksella.

Lähteet:

Leivo, V; Sarlin, E; Suonketo, J; Pikkuvirta, J & Pentti, M. 2019. Muovipäällysteisten lattioiden vaurioituminen kosteuden vaikutuksesta. Vaasa: Sisäilmastoseminaari 2019.

Työterveyslaitos n.d. Sisäilma, terveys ja oireilu. Viitattu 12.12.2023. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/sisailma/sisailma-terveys-ja-oireilu

Mustajärvi, M. 2023. Betonirunkoisten rakennusten sisäilmaongelmat. Opinnäytetyö. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Turun ammattikorkeakoulu.

Artikkelikuva: Adobe Stock