Arjen toimintatavat ratkaisevat rakennustyömaiden työturvallisuuden tason
Työturvallisuus on kehittynyt paljon viime vuosikymmeninä, mutta työmaiden välillä esiintyy edelleen vaihtelua. Rakennustyömaan turvallisuus ei synny ainoastaan tutkimalla lakipykäliä ja erilaisia asetuksia, vaan se tulee osata ottaa käytäntöön ja taata työntekijöille turvallinen työympäristö. Suurimmat haasteet liittyvät riskien ennakointiin, perehdytyksen jatkuvuuteen ja arjen turvallisuusjohtamiseen.
Rakennusala on yksi tapaturma-alttiimmista toimialoista Suomessa. Työmailla tehdään paljon fyysisesti vaativia työtehtäviä olosuhteista riippumatta, jotka pakottavat kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen. Tähän päälle lisätään vielä psykososiaaliset tekijät kuten aikapaine, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen tai epäselvät työtehtävät, jotka lisäävät entisestään tapaturmariskiä. Tämän vuoksi työturvallisuuteen kiinnitetään jatkuvasti huomiota ja sitä ohjaa laaja lainsäädäntö kuten työturvallisuulaki (738/2002) ja valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009).
Vaikka turvallisuutta koskevat säännökset ovat selkeitä, työmaiden välillä esiintyy vaihtelua sen toteutumisessa. Työturvallisuus ei ole pelkästään sääntöjen noudattamista, vaan kokonaisuus, joka muodostuu riskien tunnistamisesta, perehdytyksestä, johtamisesta ja työntekijöiden asenteista.
Riskien ennakointi on turvallisuuden perusta
Turvallisuus alkaa riskien tunnistamisesta ja ennakoinnista. Jokaisella rakennustyömaalla esiintyy erilaisia vaaratekijöitä, kuten putoamisriskejä, koneiden ja laitteiden käyttöön liittyviä uhkia, vaihtelevia olosuhteita sekä tiukkojen aikataulujen aiheuttamaa kuormitusta. Näiden riskien hallinta edellyttää suunnitelmallista ennakointia ennen työvaiheiden aloittamista, joka luo samalla työntekijälle turvallisemman työympäristön.
Riskien arviointi saattaa jäädä muodolliseksi, eikä niitä päivitetä työvaihden muuttuessa tai työmaan edetessä. Tämän vuoksi olisi tärkeää osallistaa sekä työntekijät että toimihenkilöt kehittämään turvallisuutta osana jokapäiväistä työskentelyä.
Perehdytys ja johtaminen rakentavat turvallisuuskulttuuria
Yksi tärkeimmistä työturvallisuuden osa-alueista on perehdytys. Sen tärkein tehtävä on tutustuttaa uudet työntekijät työmaan käytäntöihin, riskeihin ja turvallisiin toimintamalleihin. Vaikka perehdytys painottuu usein uusille työntekijöille, sen tulisi jatkua läpi koko projektin aina työmaan muuttuessa ja uusien työvaiheiden käynnistyessä.
Työnjohdolla on merkittävä rooli turvallisuuden toteutumisessa. Monesti toimihenkilöiden ja työntekijöiden välinen näkemys turvallisuudesta saattaa olla ristiriitainen, jos työnjohto ei tarpeeksi seuraa työmaan toimintaa osana joka päiväistä toimintaa. Turvallisuuskulttuuri syntyy arjen toiminnasta ja yhteistyöstä työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä.
Turvallisuus kehittyy strategisilla valinnoilla
Työturvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide vaan jatkuva prosessi. Vaikka turvallisuus on ottanut selkeitä kehitysaskeleita viimeisten kymmenen vuoden aikana, niin kehittämistarpeita on edelleen. Suurimmat kehittämiskohteet liittyvät riskien ennakoinnin systemaattisuuteen, perehdytyksen jatkuvuuteen sekä työnjohdon aktiiviseen turvallisuusjohtamiseen arjessa. Jokainen työntekijä ja työnjohtaja vaikuttaa turvallisuuden toteutumiseen, eikä työturvallisuutta saa nähdä kapeakatseisesti ainoastaan lakien ja säännöksien näkökulmasta.
Lähteet
Karttunen, N. 2026. Työturvallisuus rakennustyömailla [AMK-opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu. Linkki Theseukseen tulossa].
Artikkelin kuva: Adobe Stock