• korjausrakentaminen

Suomessa on suuri määrä 1970 ja 1980 -luvuilla rakennettuja kerrostaloja, jotka alkavat olla teknisen käyttöikänsä loppupäässä ja peruskorjausten tarpeessa. Kun korjauksia aletaan suunnitella, mietitään kustannuksia, energiatehokkuutta ja korjauksen vaikutusta asuntojen arvoon. Joona Airenteen opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten korjaushankkeet vaikuttivat Turun Härkämäen kerrostalojen arvoon ja käyttökustannuksiin.

Putket uusiksi ja energiankulutus kuriin

Suurin osa suomalaisesta kerrostalokannasta on rakennettu aikana, jolloin energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset olivat nykyistä kevyempiä (Hintsala 2025, 9). Siksi korjaushankkeiden yhteydessä niidenkin energiataloutta tulisi parantaa, jotta saavutetaan Suomen tavoitteet energiankulutuksen vähentämiseksi. Tavoitteisiin ei päästä pelkästään rakentamalla uusia rakennuksia hyvin vähän kuluttaviksi, vaan vanhojen rakennusten kulutustakin on pienennettävä.

Opinnäytetyössä tutkituissa neljässä kerrostalossa vesi- ja viemärijärjestelmät olivat käyttöikänsä päässä ja niihin oli toteutettava linjasaneeraus. Samalla tehtiin erilaisia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi.

Lämmöntalteenotto kannattaa

Tutkituissa taloyhtiöissä energiatehokkuusparannukset näkyivät ensisijaisesti lämmönkulutuksen vähenemisenä ja järjestelmien teknisen toimivuuden paranemisena. Selkein muutos havaittiin kohteissa, joissa poistoilman lämmöntalteenotto oli toteutettu linjasaneerauksen yhteydessä tai oli ollut käytössä jo ennen hanketta.

Energiatehokkuusparannukset näkyivät kulutuksen lisäksi myös huollon työnkuvassa. Järjestelmäkokonaisuuden selkeytyminen helpotti huollon arkea. Samalla huollon työnkuva muuttui teknisemmäksi. Nykyaikaiset valvontajärjestelmät toivat huollon työnkuvaan uudenlaista seurantaa ja valvomotyötä.

Kustannukset kasvoivat – riskit vähenivät

Vaikka osakkaiden kustannukset kasvoivat, energiatehokkuusparannukset tukivat taloyhtiöiden hoitokulujen hallintaa ja lainanhoitokykyä. Energiakustannukset pienenivät nopeasti hankkeiden valmistumisen jälkeen.

Haastattelujen perusteella osakkaiden kustannusten nousua pidettiin kuitenkin hyväksyttävänä, sillä hankkeet nähtiin välttämättöminä rakennusten teknisen kunnon ja asuntojen arvon säilyttämiseksi. Taloyhtiöiden päätöksenteossa korostuvat usein juuri taloudelliset reunaehdot ja maksukyky (Khadra ym. 2025, 3).

Hankkeiden vaikutus asuntojen arvoon

Korjaushankkeiden vaikutusta asuntojen arvoon tarkasteltiin saatavilla olevien pyyntihintatietojen perusteella. Pyyntihinnat eivät välttämättä vastaa toteutuneiden asuntokauppojen hintoja, joten saatuja tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tulokset viittasivat kuitenkin siihen, että korjaushankkeet tukivat markkina-arvon säilymistä. Kaikista tutkittavista kohteista ei ollut saatavilla hankkeen jälkeisiä myynti-ilmoituksia, joten vertailua niissä kohteissa ei voitu suorittaa. Todellista vaikutusta asuntojen arvoon voidaan luotettavasti vertailla vasta pidemmän seurantajakson jälkeen.

Korjaaminen kannattaa

Energiatehokkuustoimilla ja korjausrakentamisella oli myönteinen vaikutus taloyhtiöiden talouteen ja tekniseen toimivuuteen. Energiakustannukset alkoivat pienentyä välittömästi hankkeiden jälkeen ja hoitokulujen hallinta helpottui. Korjaushankkeiden myötä myös tekniset riskit vähenivät, mikä paransi taloyhtiöiden riskiprofiilia. Hankkeiden vaikutukset näkyivät arjen kustannuksissa ja rakennusten teknisessä varmuudessa.

Lähteet

Airenne, J. 2026. Opinnäytetyö. Linkki Theseukseen lisätään.

Hintsala, A. 2025. Suomen rakennuskannan energiatehokkuuden kehitystrendit 2020–2050. Aalto-yliopisto. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/137688. Haettu 3.3.2026

Khadra, A., Akander, J., & Myhren, J. A. 2025. Sustainable Renovation Practices in Decision-Making for Multi-Family Buildings. Smart Cities, 8(2), 63. https://doi.org/10.3390/smartcities8020063. Haettu 3.3.2026