Haluaisitko leikkaukseesi uupuneen vai jaksavan ja hyvinvoivan työntekijän?
Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Kuormitustekijät ovat aina kytköksissä työhön tai työoloihin, eivätkä ne ole riippuvaisia siitä, kuka työtä tekee. Miten päivystävällä leikkaussaliosastolla voitaisiin vaikuttaa kuormitukseen?
Uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Nämä kaikki ovat työuupumuksen pääoireita. Koronapandemian vaikutukset hoitotyön ammattilaisten jaksamiseen ovat olleet tiedossa jo pitkään. Vaikka koronan vaikutus on ollut suuri, samaiset ongelmat ovat olleet tutkimusten mukaan näkyvinä ongelmina jo vuodesta 2017 lähtien (Nikunlaakso 2022). Tämän vuoksi pelkkä koronatilanteen helpottuminen ei yksinään paranna työhyvinvointia, vaan tarvitaan konkreettisia keinoja työntekijöiden jaksamisen tukemiseksi, jotta työntekijöiden työuupumusta pystytään ennaltaehkäisemään.
Artikkelissa hyödynnetyssä opinnäytetyössä aiheena oli psykososiaalinen jaksaminen päivystävällä leikkaussaliosastolla, joka on työympäristönä hyvin uniikki. Työn luonteeseen kuuluu jo ilman ulkopuolisia tekijöitä hyvin kuormittavia tekijöitä: pitkät ja epäsäännölliset työajat, äkillisesti muuttuvat tilanteet, jatkuva yhteistyö, suljettu työympäristö ja haastava, ennakoimaton potilasmateriaali. Kun tähän lisätään vielä henkilökunnasta riippumattomat psykososiaaliset tekijät, kuten huono esihenkilötyö tai liiallinen työkuorma, on työntekijöiden riski työuupumukseen huipussaan.
Työympäristö toimivammaksi
Kaikki sosiaali- ja terveysalan erikoisalojen työympäristöt ovat erilaisia omine erityispiirteineen liittyen esimerkiksi erikoisalan vaatimuksiin. Tämä onkin tärkein asia muistaa työolojen kehittämistyössä. Työolojen lisäksi on pidettävä mielessä se, että jokainen työntekijä on yksilö. Jokainen heistä kokee psykososiaalista kuormitusta eri asioista ja mittakaavassa. Kokemuksiin vaikuttavat työntekijöiden ikä, uravaihe ja ammattiryhmä sekä sen tuomat työtehtävien tyyppi.
Päivystävillä leikkaussaliosastoilla vaaditaan työntekijöiltä jatkuvaa nopeaa päätöksentekoa, koska potilaat saapuvat hoitoon usein rajatulla ennakkotiedolla samalla ollessaan kriittisessä tilassa. Samaan aikaan tehdään kuitenkin yksityiskohtaisuutta vaativia ja monimutkaisia työtehtäviä. Tämä ristiriita on yksi päivystävien leikkaussaliosastojen työympäristön erityispiirre, joka aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta sekä lisääntyneitä inhimillisiä virheitä, jotka johtavat ainakin lisääntyneisiin haittailmoituksiin, pahimmassa tapauksessa jopa potilasturvallisuuden vaarantamiseen.
Psykososiaalista kuormitusta voidaan ennaltaehkäistä mahdollistamalla työskentelyssä fyysinen läheisyys kollegoiden kanssa.
Päivystävillä leikkaussaliosastoilla työskentelee useita eri sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä: kirurgeja, anestesiahoitajia, esihenkilöitä sekä toiminta- ja fysioterapeutteja. Työympäristöön kuuluvat olennaisesti myös työpaikan yhteishenki ja työntekijöiden välinen sosiaalinen tuki. Ammattiryhmien välisiä suhteita voitaisiinkin edistää moniammatillisilla oleskelutiloilla, kuten tauko- tai oleskelutiloilla. Näin mahdollistetaan rennompi keskustelu työhön liittyvien keskusteluaiheiden ohella.
Psykososiaalista kuormitusta voidaan ennaltaehkäistä myös mahdollistamalla työskentelyssä fyysinen läheisyys kollegoiden kanssa. Tällöin voidaan tarpeen tullessa kommunikoida ja konsultoija kollegoja jopa hyvin matalalla kynnyksellä. Samalla keinolla voidaan myös tukea uudempia, kokemattomampia työntekijöitä, jotka hyötyvät suuresti kokeneempien työntekijöiden läsnäolosta.
Työntekijöitä tukeva esihenkilötyö
Jokaisen psykososiaalisesti hyvinvoivan työyhteisön keskiössä on sujuva, työntekijöitä tukeva esihenkilötyö. Heikko, sujumaton esihenkilötyö näkyy viivästyneenä tai puuttuvana palautteena ja tunnustuksena, työn kilpailullisuutena, sairaslomien välttelynä sekä suoritusperusteisena arviointina. Työntekijälähtöinen esihenkilötyö lähtee aina siitä, että esihenkilö on tietoinen ja ajan tasalla työpaikan psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Tätä tietoisuutta voidaan edistää seuraamalla työntekijöiden terveyttä ja kokemusta elämänlaadusta sekä kehittämällä menetelmiä henkilökohtaisen terveyden edistämiselle.
Konkreettisia keinojakin on esihenkilötyössä mahdollista tehdä – säännöllinen palautteen ja tunnustuksen antaminen, riittävästä työntekijämäärästä huolehtiminen, työntekijöiden vaihtuvuuden ennaltaehkäisy sekä aktiivinen palkkausjärjestelmän kehittäminen. Työpaikkapäkivalta on yksi tärkeimmistä psykososiaalisista kuormitustekijöistä sosiaali- ja terveysalalla. Siksi esihenkilöiden tulisi pitää huolta työpaikkaväkivallan aktiivisesta vähentämisestä sekä väkivallan kokemisen jälkeisistä toimivista ja helposti saatavista tukipalveluista.
Koska harva esihenkilö on terveyden tai työturvallisuuden asiantuntija, apuna voidaan käyttää työterveyshuollon asiantuntijoita (Kinnunen-Amorosso 2017). Etenkin psykologien aktiivinen käyttö on tehokasta. He voivat edukoida työntekijöitä psykososiaaliselta kuormitukselta suojaavista keinoista, kuten stressin suojautumismekanismeista, joita voidaan hyödyntää myös yksilötasolla.
Sujuva tiimityö
Kuten edellä todettiin, päivystävillä leikkaussaliosastoilla työskentelee monen eri ammattiryhmän työntekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät joutuvat jatkuvasti mukautumaan eri ihmisten persoonallisuuksiin, käytäntöihin, normeihin ja käsityksiin tiimityöstä. Jatkuva vuorovaikutus on suuressa roolissa etenkin leikkaussaleissa. Yksikin väärin sanottu lause voi olla potilaan kannalta kohtalokas. On tärkeää, että tiimillä on yhtenevä määritelmä tiimityöstä sekä yhteiset linjat tiimityöskentelyyn.
Moniammatillisuuden vuoksi on myös keskeistä pystyä sovittamaan tiimityöskentely oman ammatillisen roolin kanssa. Tiimin sisällä sen jäsenten keskinäinen tuntemus ja yhteinen työskentelyhistoria edistävät sujuvaa tiimityötä ja tiimin välistä luottamusta sekä vähentävät huonon tiimityön aiheuttamaa psykososiaalista kuormitusta. Moniammatillisilla debriefing-tilaisuuksilla voidaan edistää tiimin välistä sekä moniammatillista yhteistyötä ja ymmärrystä. Uusien työntekijöiden laadukas, riittävän pitkä perehdytys alentaa osaamistasojen eroja ja mahdollistaa mutkattoman siirtymisen tiimin jäseneksi.
Toimivilla kommunkaatiostrategioilla ja -rutiineilla on mahdollista edistää toimivaa tiimityötä.
Hoitotyössä raportointi on jokaisella erikoisalalla suuressa roolissa. Ilman sujuvaa raportointia tiedon saaminen ja sen antaminen jää puutteelliseksi ja vaikuttaa suoraan potilashoidon laatuun luoden jopa potilasturvallisuuden vaarantumisen. Raportointia tulisikin kehittää niin, että tärkeät potilastiedot kirjataan potilastietojärjestelmään suullisen raportoinnin sijaan. Näin vältytään hämmennyksiltä ja sekaannuksilta, jotka voivat liittyä esimerkiksi lääkehoitoon tai tehtyihin toimenpiteisiin.
Toimivilla kommunkaatiostrategioilla ja -rutiineilla on mahdollista edistää toimivaa tiimityötä. Näiden riittävällä tietoisuudella ja omalla halulla voidaan helposti vaikuttaa tiimityön laatuun. Alla muutamia kommunikaation keinoja, joilla jokainen voi kehittää sujuvaa tiimityöskentelyä:
- Kysymysten esittäminen
- Tehtyjen asioiden selittäminen ääneen
- Huolien ilmaiseminen etukäteen
- Riittävä äänenvoimakkuuden käyttö
- Ääneen pohtiminen
- Sanaton viestintä
Mahdollisuus vaikuttaa ja kehittyä
Jokaiselle työntekijälle on varmasti tärkeää mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen sekä työpaikan asioihin vaikuttamiseen. Vaikuttamismahdollisuudet ovat tärkeitä psykososiaalisen jaksamisen kannalta. Myös omaan työhön liittyvä autonomia edistää työntekijän psykososiaalista jaksamista. Näitä tekijöitä voidaan edistää esimerkiksi autonomisella työvuorosuunnittelulla, joka mahdollistaa tehokkaasti arki- ja työelämän joustavan yhdistämisen.
Oman osaamisen kehittämisessä tärkeää on mahdollisuus säännöllisiin koulutuksiin. Koulutukset mahdollistavat oman henkilökohtaisen kehittymisen lisäksi ammatillisen itsetunnon kasvun sekä työperäisen stressin vähenemisen. Koulutuksista etenkin simulaatioharjoitukset on todettu tehokkaana koulutusmuotona.
Työ- ja myötätuntouupumusta voidaan ennaltaehkäistä myös työntekijän yksilöllisillä hallitsemistaidoilla. Yksilöllisillä tekijöillä ja toimintatavoilla, kuten myötätunnon ja empatian käytöllä sekä kokonaisvaltaisella psyykkisellä hyvinvoinnilla, voidaan edistää psykososiaalista jaksamista. Lisäksi yksilö- ja ryhmäreflektoinnit sekä itsetutkiskelu ovat tärkeitä. Ne edistävät ammatillista kehitystä, lissäävät motivaatiota ja edistävät työhyvinvointia.
Työssä koettu stressi voi olla nopeasti muuttuvassa työympäristössä myös eduksi ja parantaa suorituskykyä.
Psykososiaaliset riskit ovat yksi haastavimmista ongelmista, jotka liittyvät työhyvinvointiin ja -terveyteen, ja ne vaikuttavat sekä yksilö- että organisaatiotasolla (European Agency for Safety and Health at Work n.d.). Niitä voidaan kuitenkin hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia (Työsuojelu 2023).
Päivystyksellisten leikkaussaliosastojen työn sisältöön liittyvät psykososiaaliset kuormitustekijät voidaan todeta kuuluvan osittain sille ominaiseen haastavaan työnkuvaan, johon ei välttämättä pystytä suoraan vaikuttamaan. Päivystävässä leikkaussalityössä työpäivän kulkua tai potilaiden diagnooseja ei voida ennustaa etukäteen, joten tilanteisiin varautuminen ei ole mahdollista. Nopea toimiminen akuuteissa tilanteissa saattaa johtaa työntekijöiden tekemiin inhimillisiin virheisiin, jotka osaltaan nostavat haittatapahtumien määrää sekä työntekijöiden kokemaa stressiä.
Työssä koettu stressi voi kuitenkin olla nopeasti muuttuvassa työympäristössä myös eduksi ja parantaa suorituskykyä, mutta liiallisena ja pitkäaikaisena se voi johtaa työntekijöiden heikentyneeseen psykososiaaliseen jaksamiseen. Tämän vuoksi esihenkilöiden tulisi olla aktiivisesti tietoinen psykososiaalista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä ja toimia aktiivisesti niiden vähentämiseksi. Työntekijöiden valmiutta akuuteissa tilanteissa oikein toimimiseen tulisi edistää säännöllisten koulutusten ja debriefing-tilaisuuksien avulla. Tukevat esihenkilöt sekä kollegat ovat myös tärkeitä psykososiaalisen jaksamisen ylläpitämiseksi nopeatempoisessa työympäristössä.
Psykososiaalisten riskien poistaminen ja ennaltaehkäisy sekä psykososiaalisen jaksamisen tukeminen päivystävillä leikkaussaliosastoilla ovat tärkeitä asioita, jotta jokaisen meistä on mahdollista saada jatkossakin äkillisissä leikkauksissa hoitoa jaksavilta ja hyvinvoivilta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta.
Lähteet:
European Agency for Safety and Health for Work n.d. Psychosocial risks and mental health at work. Lainattu 8.12.2023. Saatavilla: https://osha.europa.eu/en/themes/psychosocial-risks-and-mental-health
Jokinen, E. & Koivisto, R. 2023. Työntekijöiden psykososiaalinen jaksaminen päivystävällä leikkaussaliosastolla. Opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Lainattu 8.12.2023. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/813349/Jokinen_Koivisto.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Nikunlaakso, R. 2022. Korona on lisännyt sote-työntekijöiden kuormitusta, mutta tilannetta voidaan parantaa. Työterveyslaitos. Viitattu 8.12.2023. Saatavilla: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/korona-on-lisannyt-sote-tyontekijoiden-kuormitusta-mutta-tilannetta-voidaan-parantaa
Työsuojelu. n.d. Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? Viitattu 8.12.2023. Saatavilla: https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat
Työsuojelu. 2023. Psykososiaalinen kuormitus. Viitattu 8.12.2023. Saatavilla: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus
Uusitalo-Arola, L., Tuisku, K. & Rossi, H. 2022. Työuupumus (burnout). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 8.12.2023. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681#s5