Aikuisen leikkirauha varhaiskasvatuksessa
Leikki ja sen merkitys lapselle ovat olleet paljon pinnalla varhaiskasvatuksen keskusteluissa muun muassa sosiaalisessa mediassa. Lasten arkea ja oppimisympäristöjä mietitään ajatuksella, että lapsilla täytyy olla tilaisuus keskittyä leikkiin. Usein kuitenkin aikuisten leikkirauhaan kiinnitetään vähemmän huomiota.
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ymmärtävät, miten laajat mahdollisuudet leikki tarjoaa lasten kehitykselle. Leikkiminen tukee muun muassa sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja sekä motoriikan kehitystä että kielellistä kehitystä. Leikki on myös keskeisessä asemassa varhaiskasvatusta ohjaavissa ja velvoittavissa asiakirjoissa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) korostaa leikkiä varhaiskasvatuksen keskeisenä toimintatapana. Leikin ajatellaan olevan lapsen tapa olla, elää ja käsitellä kokemaansa, oppiminen ja kehitys tapahtuvat tiedostamatta. Tärkeänä näkökulmana on leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille sekä ilo ja mielihyvä, jota lapset leikkiessään kokevat.
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tukevat leikkiä
Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tavoitteena on tarjota lapsille turvallinen ja kehittävä leikkiympäristö. Lapset huomaavat, että aikuinen pitää leikkiä merkityksellisenä sekä tukee ja kannustaa heidän ideoitaan ja aloitteitaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö pohtii fyysisten leikkiympäristöjen kehittämistä, aikuisen osallisuutta leikissä, vuorovaikutuksen laatua sekä leikin mahdollistavan arjen rakentumista. Aikuiset voivatkin toiminnallaan vaikuttaa suuresti lasten leikkeihin sitoutumiseen sekä leikin laatuun. (Wiman 2022, 245). Aikuisen innostuneisuus, mielenkiinto ja osallistuminen voivat parhaillaan kannatella ja rikastuttaa leikkiä. Lapset saavat turvallisen keinon hahmottaa ympäröivää maailmaa, tutustua omiin rajoihinsa ja selvittää omaa paikkaansa yhteisönsä jäsenenä.
Lapsille leikkiin heittäytyminen voi tuntua helpolta, mutta usein se saattaa aikuisista tuntua hyvinkin haastavalta. Mielessä voivat painaa tekemättömät työt, päivän aikana sattuneet tapahtumat tai muut häiritsevät ajatukset. (Ahonen & Roos 2012).
Varhaiskasvatuksessa on paljon toimintaan liittyvää työtä, joka edellyttää esimerkiksi tietokoneella istumista, lomakkeiden täyttämistä, puhelimella viestittelyä ja soittamista. On palavereita, valmisteltavia asioita ja muita tekijäänsä odottavia töitä. Ymmärrettävästi nämä tehtävät häiritsevät läsnäoloa ryhmässä mutta siitäkin huolimatta joitakin asioita ei voi jättää odottamaan seuraavaa päivää tai parempaa hetkeä.
Leikkirauha edellyttää pohdintaa ja hyvää suunnittelua
Joskus aikuistenkin täytyy todella harjoitella rauhoittumista ja läsnäoloa. Keskittymistä ihan vain meneillään olevaan leikkiin. (Ahonen & Roos 2012). Usein ryhmissä mietitään, kuinka lapsille turvataan leikkirauha. Myös aikuisten leikkirauhaa olisi syytä pohtia. Usein lasten leikkiessä, aikuiset lähtevät helposti tekemään muita, yllä mainittuja töitä. Monesti myös toiset aikuiset saattavat tahattomasti tulla keskeyttämään, kun tullaan esimerkiksi vaihtamaan kuulumisia, kertomaan jotakin ajankohtaista asiaa yms.
Leikkirauhan edellytyksinä ovat hyvä arjen hallinta ja asioiden organisointikyky. Varhaiskasvatuksen tiimissä olisi syytä miettiä ryhmän arkea ja päivärytmiä. Antavatko ne mahdollisuuden yhteiselle leikille? Tärkeänä yhteisesti sovittavana asiana ovat myös aikuisten fyysinen paikka leikkiessä sekä leikkien havainnointi. Millä tavoin havainnointi tapahtuu, mitä havainnoidaan ja miten havainnot käydään läpi. (Ahonen & Roos 2021).
Mikäli leikin merkitystä ei ole aiemmin juurikaan pohdittu ja toimintakulttuuri ryhmässä hankaloittaa läsnäoloa ja pysähtymistä asioiden äärelle, on muutosta vaikea saada aikaan yksin. Leikkirauhan turvaamiseen vaikuttavatkin suuresti yhdessä varhaiskasvatuksen tiimissä mietityt arvot ja asenteet. Leikin merkityksen on oltava kaikkien tiimin jäsenten tiedossa, samoin kuin leikkirauhan tärkeys. Kun asioita pohditaan yhdessä tiiminä, auttaa se kaikkia tiimin jäseniä sitoutumaan yhdessä sovittuihin käytäntöihin. Aikuisten heittäytyessä leikkiin mukaan, annetaan lapsille oppimisen tilaisuuksia ja luodaan muistoja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Leikkiympäristöjen kehittäminen aikuisten leikkirauhan tukena
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tuloksena syntyi lasten mielenkiinnonkohteista ja toiveista lähtöisin olevia leikkiympäristöjä. Lasten ajatuksia selvitettiin haastattelun ja havaintojen avulla. Lasten osallisuus näkyi läpi rakennusprosessin, kun he pääsivät kokeilemaan, ideoimaan, järjestelemään ja tekemään. Lapsilta saatiinkin jatkuvasti kehittämisideoita tulevaa varten. Leikkiympäristöjen rakentamiseen osallistuivat kaikki varhaiskasvatuksen tiimin jäsenet. Opinnäytetyön prosessin aikana pyrittiin myös lisäämään tietoa leikin merkityksestä lasten kasvulle ja kehitykselle sekä innostamaan työyhteisöä havainnoimaan omaa osallisuuttaan leikissä.
Prosessin aikana käytiin paljon keskustelua juuri leikin merkityksestä ja mahdollisuuksista sekä aikuisen paikasta leikissä. Lapsille haluttiin antaa mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin. Mietittiin viikon toimintaa, minä päivänä ja missä päivän hetkissä leikille tarjoutui mahdollisuuksia. Leikkiympäristöjen tekoa edelsivät keskustelut lasten mielenkiinnonkohteiden lisäksi myös ryhmän tarpeista. Leikin tukeminen ja leikkiympäristöjen suunnittelu edellyttävät tietoisuutta lasten kehitysvaiheista. Ympäristöt kehitettiin tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Niitä on myös jatkossa muokattava lasten tarpeiden, mielenkiinnonkohteiden ja kehitysvaiheiden mukaisesti. (Koivunen & Lehtinen 2015, 163.)
Aikuisen paikka leikissä mietitytti. Ymmärrettiin, että aikuisen läsnäolo leikissä auttaisi esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen, empatian ja neuvottelun harjoittelussa. Aikuisen olisi kuitenkin osallistuttava leikkiin hienovaraisesti, vaikuttamatta liikaa leikin kulkuun niin, että lapset eivät ryhtyisi miettimään liikaa aikuisen toiveita vaan veisivät leikkiä eteenpäin kuten itse halusivat. Lasten leikki voi helposti muuttua aikuisen kautta leikkimiseksi, mikä vähentää lasten keskinäistä vuorovaikutusta. (Säkkinen 2018, 174–175.) Aikuinen voisi tarvittaessa auttaa hieman kannattelemaan leikkiä eteenpäin, niin että leikki säilyy edelleen lapsilähtöisenä. Yhtenä tärkeänä opinnäytetyön tuloksena olikin leikkiä tukeva ja kannustava ilmapiiri ryhmässä, joka syntyi keskustelujen ja yhteisen pohdinnan tuloksena. Tuolloin lasten leikkitaidot pääsevät kehittymään turvallisessa ympäristössä ja myös aikuiset pystyvät pysähtymään leikin äärelle kaikessa rauhassa.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Rimppi, Ida (2024): Leikkiä yhdessä: leikkipedagogiikka ja leikkiympäristöjen kehittäminen varhaiskasvatuksessa.
Lähteet:
Ahonen, L. & Roos, P. 2021. Untuvikot: alle 3-vuotiaiden pedagogiikka. E-kirja. Viitattu 5.10.2024. Saatavissa: https://turkuamk.finna.fi/
Koivunen, P-L. & Lehtinen, T. 2015. Kasvu kiikarissa. Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille. Jyväskylä: PS-kustannus.
Opetushallitus 2022 2a. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet. Viitattu 5.10.2024. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Säkkinen, L. 2018. Aikuinen tuo leikkiin mukanaan oppimisen elementin. Teoksessa Kangas, J. & Fonsén, E. (toim.) 2018. Leikin ammattilaiset – leikki ilmiönä ja varhaiskasvatuksen toimintamuotona. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/232536/Leikin_ammattilaiset.pdf?sequence =3
Wiman A. 2022. Hyvinvoiva lapsi oppii. Tunnetaitoja ja toiminnanohjauksen taitoja varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja alkuopetukseen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy
Artikkelikuvat: Ida Rimppi