• väkivalta
• varhaiskasvatuksen sosionomi
• varhaiskasvatus

Lasten välisen fyysisen väkivallan ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen on jokaisen aikuisen vastuulla. Varhaiskasvatuksessa huoltajien kanssa tehtävällä tiiviillä ja oikea-aikaisella yhteistyöllä voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä lasten välisiä, fyysisiä väkivaltatilanteita ja puuttua niihin. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö onkin keskeinen osa varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa.

Varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämisessä. Varhaiskasvatuslain (540/2018, 10 §) mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava turvallinen, terveellinen sekä lapsen oppimista edistävä ja kehittävä, ja varhaiskasvatuksessa lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Salmivallin ym. (2019, s. 238) mukaan väkivalta- ja kiusaamiskokemukset saattavat olla pitkäkestoisesti ja vakavasti traumatisoivia. Lisäksi Riihosen ym. (2020, s. 27) mukaan lapsen aggressiivinen käyttäytyminen voi olla myös hänelle itselleen traumatisoivaa. Lapseen ja koko perheeseen kohdistuvan työskentelyn avulla voidaan kuitenkin löytää lapselle ja perheelle selviytymiskeinoja sekä käytännön tukea (Määttä & Rantala, 2022, s. 137).

Lapsen väkivaltakäyttäytymisen taustalla on tunnistettavissa useita altistavia tekijöitä

Lapsen väkivaltaiselle käyttäytymiselle voidaan tunnistaa useita mahdollisia altistavia tekijöitä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten on hyvä perehtyä paitsi lapsen, myös koko perheen hyvinvointiin. Lapsen haastavan käyttäytymisen taustalla saattaa nimittäin olla perheen kotona esiintyviä tekijöitä.

Taustalla saattavat vaikuttaa kotoa saadut toimintatavat tai esimerkiksi kasvatuksellisten rajojen puute. Toisaalta lapsuuden traumakokemuksia voidaan pitää myös yhtenä altistavana tekijänä lapsen väkivaltaiselle käyttäytymiselle. Ilmiötä voidaankin tarkastella täten myös lastensuojelullisesta näkökulmasta.

Kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö on lapsen etu

Jotta väkivaltaisesti oireileva lapsi saa tarvitsemaansa apua, varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja huoltajien tulee toimia yhdessä tehden tiivistä yhteistyötä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2022, s. 35) todetaan, että yhteistyön tavoitteena on, että koti ja päiväkoti sitoutuvat molemmat edistämään lapsen tervettä ja turvallista kasvua, oppimista ja kehitystä. Yhteistyön avulla voidaan tukea huoltajien vanhemmuutta ja kasvatustyötä, kiinnittäen huomiota positiivisiin asioihin.

Keskustelujen oikea-aikaisuus, molemminpuolinen luottamus ja avoin vuorovaikutus toimivat rakennuspalikoina kodin ja päiväkodin väliselle yhteistyölle. Varhaisessa vaiheessa tapahtuva ja säännöllinen yhteydenpito voivat ehkäistä ongelmien kasaantumista. Varhaiskasvatuksen työntekijät ja lapsen huoltajat sopivat yhdessä noudatettavista käytännöistä.

Työntekijät ja lapsen huoltajat voivat sopia esimerkiksi siitä, mistä asioista huoltajille viestitään ja kuinka usein. Huoltajien tulee kuitenkin kaikesta huolimatta olla ajan tasalla oman lapsensa arjesta päiväkodissa. Opetushallituksen (2022, s. 19) laatimien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien välinen yhteistyö luo lapselle turvallisuuden tunnetta.

Kodin ja päiväkodin sääntöjen sekä toimintatapojen olisi hyvä olla yhteneväisiä keskenään. Huoltajien kanssa voidaan keskustella siitä, miten kotona toimitaan, ja vertailla kodin ja päiväkodin välisiä tapoja toimia. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten mukaan yhdenmukaiset käytännöt tukevat esimerkiksi lapsen kykyä hahmottaa, mikä on sallittua ja mikä ei.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön on tärkeää luottaa huoltajiin, ovathan he oman lapsensa asiantuntijoita. Huoltajia kuuntelemalla henkilöstö saa nimittäin arvokasta tietoa lapsesta ja hänen tarpeistaan. Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2022, s. 32) mukaan varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön kuuluu olennaisesti huoltajien näkemysten, aloitteiden ja mielipiteiden arvostus.

Yhteistyössä hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2022, s. 20) mukaan henkilöstön moniammatillisuus edistää laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista. Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa (Francke ym., 2025, s. 142) linjataan, että moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on keskeistä kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa. Palveluiden järjestäjien eli hyvinvointialueiden, kuntien ja erilaisten järjestöjen välistä yhteistyötä tulisi siis vahvistaa entisestään.

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman (Francke ym., 2025, s. 145) mukaan varhaiskasvatuksessa lasten välisen kiusaamisen ja väkivallan kitkemiseksi etsitään erilaisia tukimuotoja monialaisesti ja moniammatillisesti. Varhaiskasvatuksessa perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä onkin usein tarpeen hyödyntää muun muassa varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja toimintaterapeuttien ammatillista osaamista.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tarjota lasten huoltajille myös erilaisten, varhaiskasvatuksen ulkopuolisten toimijoiden monialaista tukea. Tällaisia varhaiskasvatuksen ulkopuolisia toimijoita ovat esimerkiksi hyvinvointialueiden tarjoamat lasten- ja perheneuvolapalvelut tai erilaiset järjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian (2026) mukaan varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Esimerkiksi perheiden tilanteet ovat muuttuneet aiempaa haastavammiksi. Myös lasten tuen tarpeet ovat entistä monimuotoisempia.

Perheiden tilanteiden voidaan todeta olevan tänä päivänä melko kokonaisvaltaisia. Tälläkin hetkellä lasten vanhemmat kokevat monissa perheissä esimerkiksi jaksamisongelmia ja uupumusta. Varhaiskasvatuksessa vaikuttaakin olevan selvä tarve matalan kynnyksen keskustelutuelle ja ennaltaehkäisevälle työskentelytavalle, jotta perheiden haasteiden kärjistymistä voitaisiin ehkäistä.

Varhaiskasvatuksen sosionomi tuo perheiden hyvinvoinnin näkökulman osaksi moniammatillista tiimiä

Varhaiskasvatuksessa työskentelee muun muassa lastenhoitajia, avustajia, varhaiskasvatuksen opettajia ja -erityisopettajia sekä toimintaterapeutteja. Varhaiskasvatuksen kentälle on edellä mainittujen lisäksi muodostunut verrattain uusi ammattiryhmä, varhaiskasvatuksen sosionomi (Talentia, ei pvm).

Varhaiskasvatuksen sosionomi tuo eri ammattiryhmistä koostuvaan tiimiin etenkin perheiden hyvinvoinnin näkökulman. Varhaiskasvatuksen sosionomia on nimittäin luonnehdittu työntekijäksi, joka tarkastelee lapsen tilannetta osana perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tuo työyhteisöön tähän näkökulmaan liittyviä työvälineitä.

Talentian (ei pvm) mukaan yksi varhaiskasvatuksen sosionomin keskeisistä tehtävistä on yhteistyö lasten huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen sosionomi muun muassa arvioi ja tunnistaa työssään lasten ja perheiden hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Näiden lisäksi myös lasten huoltajien tukeminen kuuluu olennaisena osana varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävää.

Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva ei kaikissa työpaikoissa ole vielä täysin vakiintunut. Näin todetaan myös Talentian (2026) tuoreessa selvityksessä. Selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen sosionomin rooli on tällä hetkellä kuitenkin vahvistumassa ja selkiytymässä.

Varhaiskasvatuksen sosionomi vaikuttaa olevan tarpeelliseksi koettu ammattinimike varhaiskasvatuksessa. Vaikuttaa siltä, että toimivin työryhmä voisi muodostua lastenhoitajasta, varhaiskasvatuksen opettajasta sekä varhaiskasvatuksen sosionomista. Tämä edellyttää kuitenkin selkeää ja toimivaa työnjakoa työryhmän sisällä.

Lähteet:

Francke, L., Luomanen, T., & Korpilahti, U. (2025). Väkivallan, kiusaamisen, syrjinnän ja häirinnän ehkäiseminen, puuttuminen ja toimintakäytännöt. Teoksessa U. Korpilahti, M. Malja & A. Junkala (toim.), Väkivallaton lapsuus: Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä vuosille 2026–2033 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:13). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5996-5

Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. Haettu 15.5.2026 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet

Riihonen, R. & Koskinen, M. (2020). Kuinka kiukku kesytetään?: Lasten aggressiokasvatus (2. painos). PS-kustannus.

Salmivalli, C., Rissanen, M., Kola-Torvinen, P., Hietanen-Peltola, M., Korpilahti, U., Helenius, J., Rautava, M., & Porras, K. (2019). Väkivalta, kiusaaminen ja häirintä varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa ja ohjatussa harrastustoiminnassa. Teoksessa U. Korpilahti, H. Kettunen, E. Nuotio, S. Jokela, V. M. Nummi & P. Lillsunde (toim.), Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4123-6

Talentia. (ei pvm.). Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuva. https://www.talentia.fi/nain-vaikutamme/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuksen-sosionomin-tehtavakuva/

Talentia. (2.2.2026). Talentian selvitys: varhaiskasvatuksen sosionomin rooli kirkastumassa työpaikoilla. https://www.talentia.fi/uutiset/talentian-selvitys-varhaiskasvatuksen-sosionomin-rooli-kirkastumassa-tyopaikoilla/

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Haettu 16.5.2026 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540

Kuvat: Olia Danilevich, Pexels & Marina Shatskikh, Pexels