Perheiden kohtaamisella merkittävä rooli varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen henkilöstö kohtaa perheitä päivittäin, kun lasta tuodaan tai haetaan varhaiskasvatuksesta. Näiden kohtaamisten merkitys perheille on suuri, koska he viettävät päivän erossa lapsestaan ja haluavat olla osallisena sekä tietoisia myös varhaiskasvatuksessa tapahtuvista asioista. Lapsen ja perheen yksilöllinen kohtaaminen on osa varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaitoa.
Perheiden on tärkeää saada lapsestaan ajankohtaista tietoa sekä positiivista palautetta, koska lisää toimivan kasvatusyhteistyön onnistumista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022, 37-38) sanotaan, että huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on molemmin puolinen sitoutuminen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Kasvatusyhteistyötä tukee luottamuksellisen suhteen rakentaminen sekä molemminpuolinen kunnioitus ja tasa-arvoinen vuorovaikutus. Vuorovaikutteisen yhteistyön tulee olla lähtöisin henkilöstön aloitteista ja aktiivisesta vuorovaikutuksesta huoltajia kohtaan. Varhaiskasvatuksessa tapahtuvalla vuorovaikutuksella ja luottamuksellisella suhteella on keskeinen rooli kasvatusyhteistyön onnistumisessa.
Kohtaaminen varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteistyö
Varhaiskasvatuksessa perheitä kohdataan niin tuonti- kuin hakutilanteissakin. Tämän lisäksi kohtaamisia tapahtuu esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa pidettävissä keskusteluissa ja muussa viestinnässä perheiden kanssa. Nämä kohtaamiset ovat pieni, mutta sitäkin merkittävämpi osa varhaiskasvatuksen henkilöstön arkea. Perheille taas näillä kohtaamisilla on valtava merkitys niin lapsen kuin koko perheenkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Nykyään suurin osa lapsista viettää päivästään ison osan varhaiskasvatuksessa, joten kasvatusyhteistyön ja päivittäisten kohtaamisten merkitys kasvaa. Hyvää pohjaa kasvatusyhteistyölle yleensä syntyy silloin, kun huoltajalle välittyy tunne siitä, että heidän mielipiteensä ja näkemykset ovat arvostettuja. Perheille on myös tärkeää sanoittaa lapseen liittyvät positiiviset huomiot sekä ominaisuudet. Kun annetaan positiivista palautetta koko perheestä, on sillä mahdollista vahvistaa lämmintä ja onnistunutta yhteistyötä. Kun annetaan negatiivista palautetta lapseen liittyvistä asioista, on silloin hyvä puhua perheelle esimerkiksi lapsen harjoittelevan vielä tiettyä asiaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön on hyvä tiedostaa se, että mikäli negatiivisen palautteen määrä on runsas, se myös saattaa vaikuttaa huoltajien käsitykseen omasta lapsestaan. Yhdessä sovitut tavat palautteen antamiseen lisää perheen voimavaroja. (Ahonen 2017, 243-248.)
Varhaiskasvatuksessa tulee pyrkiä lisäämään perheiden osallisuutta ja tukea sitä. Varhaiskasvatuksessa on myös tärkeää pyrkiä siihen, että ymmärretään sitä arkea, jota perheet elävät ja voidaan etsiä keinoja tukea heitä juuri näissä päivittäisissä kohtaamistilanteissa. Perheiden osallisuuden lisääminen ja päivittäisen kohtaamisen tulisi perustua dialogisen kohtaamisen periaatteisiin, joita ovat vastavuoroinen kunnioitus, luottamus, empaattisuus ja avoimuus. (Nivala & Ryynänen 2024, 273.)
Varhaiskasvatuksen sosionomin ammattiosaamiseen kuuluu asiakastyö
Varhaiskasvatuksen sosionomilla on tärkeä erityisosaamisen alue ja se on juuri perheiden kanssa työskentely. Varhaiskasvatuksessa sosionomin mahdollisuudet perheiden tukemiseen on hyvät, koska hänellä on mahdollisuus kohdata perheitä päivittäin. Näissä tilanteissa on myös mahdollista havainnoida ja tunnistaa erilaisia pulmatilanteita, joita perheessä voi olla. Varhaiskasvatuksen sosionomilla on myös ammattiosaamista ottaa tällaisia asioita puheeksi perheiden kanssa. (Nivala & Rönkkö 137-139.)
Varhaiskasvatuksen sosionomilla on osaamista perheiden varhaisesta tukemisesta sekä jopa ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä (SOAMK 2023, 2).
Päivittäiset kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet siis tukevat parhaimmillaan paljon koko perheen voimavaroja, koska heidän on esimerkiksi mahdollista kysyä ja keskustella lapseensa liittyvistä asioista ammattilaisen kanssa, jolla on tällaisista asioista tietoa sekä halu työskennellä lapsen edun mukaisesti. Erityisen hyvä tilanteen voidaan ajatella olevan silloin, kun perheen ja varhaiskasvatuksen sosionomin välillä vallitsee luottamuksellinen suhde, jolloin perheen tukemiseen avautuu paljon mahdollisuuksia. Perheen ammatillinen kohtaaminen voi parhaimmillaan helpottaa esimerkiksi perheen arkea ja rutiineja tai kehittää esimerkiksi koko perheen keskinäistä vuorovaikutusta. Laadukkaalla vuorovaikutuksella ja toimivalla kasvatusyhteistyöllä voi olla parantavia vaikutuksia niin lapsen kuin perheen itsetunnonkin kannalta, koska varhaiskasvatuksen sosionomilla on kyky tunnistaa ja nimetä perheiden voimavaroja.
Artikkeli pohjautuu Tanja Koppalan ja Mervi Suomisen opinnäytetyöhön Varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillinen vuorovaikutus – Toimintamalli avoimeen kasvatusyhteistyöhön.
Kuva: Freepik
Lähteet:
Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet: Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Nivala, E. & Rönkkö, S. 2021. Varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuus ja sosiaalipedagoginen osaaminen. Teoksessa: Fonsén, E.; Koivula, M.; Korhonen, R. & Ukkonen-Mikkola, T. 2021. Varhaiskasvatuksen asiantuntijat: Yhteistyössä eteenpäin. Tampere: Suomen varhaiskasvatus ry.
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2024. Sosiaalipedagogiikka: kohti inhimillisempää yhteiskuntaa ja kestävää elämää. Toinen, uudistettu painos. Helsinki: Gaudeamus Oy.
Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Viitattu 12.3.2025.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Sosiaalialan amk verkosto SOAMK 2023. Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit. Viitattu 12.3.2025.
https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/12/Varhaiskasvatuksen-sosionomikompetenssit-2023.pdf