Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä
Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva sisältää lasten ja perheiden arjen tuntemista, vanhemmuuden tukemista sekä lapsen kasvuympäristöön ja elämäntilanteeseen liittyvien sosiaalisten tarpeiden tunnistamista varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen sosionomi huolehtii perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä moniammatillisesta verkostotyöstä, kun yhteistyö liittyy lapsen ja perheen hyvinvointiin sekä elämäntilanteeseen. Hän tuntee lapsiperheiden palveluiden verkostot ja ohjaa perheitä oikea-aikaisesti palveluiden sekä tuen piiriin.
Varhaiskasvatuksen henkilöstö tapaa lapsen huoltajia lähes päivittäin lapsen tuonti- ja hakutilanteissa, ja siksi varhaiskasvatuksella onkin tärkeä rooli lapsen ja hänen perheensä elämässä (Kangas ym., 2021, s. 26.) Neuvola on usein perheelle ensimmäinen merkityksellinen kodin ulkopuolinen paikka, joka on tärkeä ympäristö lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen kannalta ja sillä on vaikutusta lapsen sekä hänen perheensä hyvinvoinnille. Varhaiskasvatusyksikkö on neuvolan lisäksi perheelle tärkeässä roolissa. Perheiden kohtaaminen ja heihin suhtautuminen arjen tilanteissa vaikuttavat siihen, millaisiksi lasten ja perheiden kokemukset muodostuvat. Lisäksi varhaiskasvatus on tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvointipalveluja, jossa sosionomilla on tärkeä rooli ohjata perheitä oikea-aikaisesti palveluiden ja tuen piiriin.
Varhaiskasvatuksen sosionomi yhteistyön vahvistajana perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Opetushallitus, 2022, s. 22) kuvaavat, että huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa kasvatusyhteistyötä. Henkilöstön ja huoltajien yhteistyön tavoite on sitoutua lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen sekä oppimisen edistämiseen. Molemminpuolinen luottamus ja tasa-arvoisen vuorovaikutuksen rakentaminen osapuolten välille tukevat kasvatusyhteistyötä. Kivijärven (2020, s. 258) mukaan huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö vaatii henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta huomioida perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät tekijät. Toimiva ja avoin yhteistyö kodin ja varhaiskasvatuksen välillä on avain luottamussuhteen syntymiseen. Luottamuksen syntyminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, yhteisymmärryksen muodostumista ja onnistuneita kohtaamisia. Perheiden kanssa työskentelyssä korostuvat ammattilaisen suhde- ja kohtaamistaidot sekä kulttuurien tuntemus.
Varhaiskasvatuksen sosionomin yksi erityisosaamisalueista lasten tukemisen rinnalla on perheiden kanssa työskentely lasten kasvuun ja hyvinvointiin sekä perheen elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa (Nivala & Rönkkö 2021, s. 137). Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö ja vanhemmuuden tukeminen ovat sosionomin ydinosaamista. Varhaiskasvatuksen sosionomi suuntaa katseensa työskentelyssään lapsen ja perheen arkeen sekä heidän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ekokulttuurisen näkökulman mukaan perheen arjen sujuvuus, vanhempien hyvinvointi sekä lapsen kehitys ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa (Määttä & Rantala, 2022, s. 53).
Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin kuuluu vastata erityisesti perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, varhaisesta tuesta ja ehkäisevän työn suunnittelusta, toteuttamisesta sekä kehittämisestä osana varhaiskasvatusta. Pulkkisen (2022, s. 205) mukaan yhtenäisten toimintamallien tuominen päiväkodista lapsen kodin arkeen tukee lapsen myönteisen minäkuvan kehitystä ja turvallisuuden tunnetta, joka on kodin ja päiväkodin välisessä vuorovaikutuksessa erityisen tärkeää.
Sosiaalipedagoginen työote osana lasten ja perheiden tukemista
Varhaiskasvatuksen sosionomi tuo päiväkodin arkeen sosiaalipedagogista osaamista, jossa painottuvat lapsen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja perheiden tukeminen. Sosionomit ovat tärkeä osa laadukasta varhaiskasvatusta ja moniammatillista yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen sosionomien kompetensseihin (SOAMK, 2023) on kirjattu, että varhaiskasvatuksen sosionomin osaamiseen kuuluu taito hyödyntää sosiaalipedagogista työotetta lasten ja perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Sosionomin sosiaalipedagoginen työote näkyykin varhaiskasvatuksessa perheiden tukemisessa voimavara- ja ratkaisukeskeisellä näkökulmalla. Voimavarakeskeisyys ei ole pelkästään menetelmä tai työote, vaan sitä voidaan pitää ajattelumallina olla vuorovaikutuksessa toisen kanssa. Tässä ajattelussa korostuvat ihmisen omat voimavarat ongelmien syiden etsimisen sijaan. Ratkaisuja arkeen voidaan etsiä nykyhetkestä tai tulevaisuudesta, kunhan työ on perheelle tavoitteellista ja antaa kokemuksen onnistumisesta yhdessä. Työskentelyn keskiössä näkyvät käsitteet asiakaslähtöisyys, yhteistyö ja asiakkaan näkökulman painottaminen (Raatikainen ym., 2022, s. 110–111).
Sosiaalipedagogisen osaamisen myötä varhaiskasvatuksen sosionomilla on ymmärrystä kohdata lapsi kokonaisvaltaisesti yksilönä sekä yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäsenenä. Yksilöllisen kohtaamisen lisäksi sosionomilla on kyky nähdä lapsi osana perheyhteisöään, jonka sosioekonominen asema, elämäntilanne, kulttuurinen tausta ja muut erityispiirteet ovat osa varhaiskasvatuksen arkea (Nivala & Ryynänen 2024, s. 272). Varhaiskasvatuksen sosionomi ymmärtää, että lapsen perustarpeista huolehtiminen ja luonnollinen läheisyys hoivatehtävien äärellä ovat tärkeitä lähtökohtia hyvinvoinnin rakentumiselle sekä ihmisenä kasvamiselle. Lapsen perustarpeista huolehtimisen äärellä sosionomeilta löytyy myös kyky havaita niihin mahdollisesti liittyviä puutteita sekä lapsen ja perheen tarvitsemia tuen tarpeita (Nivala & Rönkkö, 2021, s. 134–137). Lapsen kasvun sekä hyvinvoinnin tukeminen katsotaan olevankin varhaiskasvatuksen sosionomin sosiaalipedagogista osaamista.
Varhaiskasvatuksen sosionomilla on tärkeä rooli varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa
Varhaiskasvatuslaki (540/2018) on uudistunut ja tämän myötä päiväkoteihin on tullut uusi tehtävänimike, varhaiskasvatuksen sosionomi, jonka rooli moniammatillisessa tiimissä on muotoutumassa. Varhaiskasvatuksen sosionomin tärkeä osaamisen alue on perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, palvelujärjestelmän tuntemisessa ja sen myötä palveluohjauksessa. Varhaiskasvatuksessa sosionomin mahdollisuudet perheiden tukemiseen ovat hyvät, sillä hän voi kohdata työssään perheitä lähes päivittäin. Kohtaamisissa hän voi havainnoida ja tunnistaa erilaisia arjen pulmatilanteita, joita perheen arjesta voi nousta esiin keskusteluiden aikana. Nivalan ja Rönkön (2021, s. 137-139) mukaan varhaiskasvatuksen sosionomilla on ammatillista osaamista ottaa näissä hetkissä perheiden kanssa myös huoli puheeksi. Huolen puheeksi ottaminen varhaiskasvatuksessa on varhaisen tuen menetelmä, jossa työntekijä tuo esiin oman huolensa lapsen tai perheen hyvinvointiin liittyen avoimesti ja kunnioittavasti.
Varhaiskasvatuksen sosionomi toimii palveluohjauksessa perheiden tukena, hyvinvoinnin edistäjänä ja ehkäisten syrjäytymistä. Hänen tehtävänsä on vahvistaa lasten ja perheiden varhaista ja oikein kohdennettua tukea sekä palveluohjausta perheen yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Varhaiskasvatuksen sosionomi osallistuu moniammatilliseen verkostotyöhön sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erityispalveluiden kanssa, kun yhteistyö liittyy lapsen elämäntilanteeseen, kuten neuvolaan, perhetyöhön, lastensuojeluun tai perheneuvolaan, jossa tarvitaan sosionomia tukemaan lasta ja hänen perhettään (Talentia, 2024, s. 9).
Varhaiskasvatuksen palveluohjauksella onkin merkittävä vaikutus perheille ennaltaehkäisevässä mielessä. Hännisen (2007, s. 12) mukaan varhaisessa vaiheessa käynnistetty palveluohjaus mahdollistaa ratkaisujen löytämisen ongelmiin jo ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. Varhainen puuttuminen tarkoittaa sitä, että asiakkaista löydettäisiin palveluohjauksesta eniten hyötyvät oikea-aikaisesti. Näin heidät voitaisiin ohjata palvelujärjestelmässämme palveluohjauksen piiriin ja varmistaa sopivien palveluiden ja tukitoimenpiteiden saattaminen osaksi asiakkaan elämää. Varhaiskasvatuksen sosionomilla on tärkeä rooli havainnoida ja ohjata lapsiperheitä mahdollisimman oikea-aikaisesti palveluiden piiriin. Perheiden kynnys hakeutua avun piiriin madaltuu, kun heidän tukenaan on tuttu varhaiskasvatuksen työntekijä, johon he voivat luottaa.
Tämä artikkeli perustuu Heidi Musakan ja Elina Saarisen opinnäytetyöhön Perheiden palveluohjaus ja ennaltaehkäisevä tuki varhaiskasvatuksessa – Lapsiperheiden palvelut -opas.
Kuva: Microsoft 365 -kuvapankkikuvat
Lähteet:
Hänninen, K. (2007). Palveluohjaus: Asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaariin. Helsinki: Stakes. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75697/R20-2007-VERKKO.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kangas, J., Lastikka, A. & Karlsson, L. (2021). Voimauttava varhaiskasvatus. Otava.
Kivijärvi, T. (2020). Vieras- ja monikielisen lapsen ja perheen tukeminen. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja (s. 255–267). PS-Kustannus.
Määttä, P. & Rantala, A. (2022). Tavallisen erityinen lapsi. Kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen tukeminen yhdessä. 3. uudistettu painos. PS-Kustannus.
Nivala, E. & Ryynänen, S. (2024). Sosiaalipedagogiikka: kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää. Gaudeamus.
Nivala, E. & Rönkkö, S. (2021). Varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuus ja sosiaalipedagoginen osaaminen. Teoksessa E. Fonsén, M. Koivula, R. Korhonen & T. Ukkonen-Mikkola (toim.), Varhaiskasvatuksen asiantuntijat. Yhteistyössä eteenpäin (s. 127-146). Suomen varhaiskasvatus ry.
Opetushallitus (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Haettu 11.4.2026 osoitteesta https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/10191903
Pulkkinen, L. (2022). Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. Jyväskylä: PS-kustannus.
Raatikainen, E., Rahikka, A., Saarnio, T. & Vepsä, P. (2022). Ammattina sosionomi. 3–5. painos. Sanoma Pro.
SOAMK (2023). Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit 2023. Haettu 21.4.2026 osoitteesta https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/12/Varhaiskasvatuksen-sosionomikompetenssit-2023 .pdf
Talentia (2024). Sosionomit varhaiskasvatuksessa. Opas työntekijöille ja työnantajille. Haettu 21.4.2026 osoitteesta https://talentia.lukusali.fi/index.html#/reader/9c84bb10-7093-496c-86b2-7fddf5ff9e97
Varhaiskasvatuslaki (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540