Näkymätön kuormitus vaikeuttaa sairaanhoitajien palautumista työaikana
Työelämän muutokset ovat vähentäneet työn fyysistä rasitusta, mutta lisänneet aivojen kuormitusta. Myös hoitotyö on enenevissä määrin aivotyötä, jota tiedonkäsittelyn vaatimukset sekä työn häiriöalttius haastavat päivittäin. Tätä tukevat myös tuoreen YAMK-opinnäytetyön tulokset, joissa sairaanhoitajat tunnistivat kiireen, keskeytykset ja häiriötekijät merkittävimmiksi työaikaista palautumista heikentäviksi tekijöiksi. Kognitiivisen ergonomian avulla voidaan vähentää tarpeetonta kuormitusta, edistää palautumista ja tehdä työskentelystä sujuvampaa ja turvallisempaa niin työntekijälle kuin potilaille.
Kognitiivinen ergonomia tukee työhyvinvointia
Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa työn ja työympäristön suunnittelua siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin ihmisen tiedonkäsittelyä. Sen tavoitteena on vähentää aivojen kuormitusta, edistää palautumista sekä parantaa työn turvallisuutta, sujuvuutta ja tuottavuutta. Kognitiivisen kuormituksen kokemus on kuitenkin yksilöllinen, ja siihen vaikuttavat työmäärän ja työympäristön lisäksi myös persoonallisuus, tunteet sekä motiivit. (Muistiliitto, 2025; Simberg, 2021.) Sairaanhoitajan työ edellyttää jatkuvaa tiedon käsittelyä, priorisointia ja useiden asioiden samanaikaista hallintaa. Sairaanhoitaja kirjaa lääkitystietoja, kun potilaskutsu soi, kollega kysyy neuvoa ja puhelin soi samaan aikaan. Kesken jäänyt tehtävä pitäisi kuitenkin muistaa tehdä myöhemmin loppuun. Tällaiset jatkuvat keskeytykset kuormittavat aivoja enemmän kuin usein ymmärretään. Digitalisaation myötä myös erilaisten viestintäkanavien ja häiriölähteiden määrä on lisääntynyt. (Muistiliitto, 2025.)
Kognitiivinen kuormitus voi olla näkymätöntä kuormitusta
Hoitotyön kuormittavuus ei perustu pelkästään kiireeseen ja suureen työmäärään. Merkittävä osa kuormituksesta liittyy tiedonkäsittelyyn, eli:
- muistamiseen
- keskittymiseen
- päätöksentekoon ja
- ongelmanratkaisuun.
Hoitotyössä kognitiivisen ergonomian merkitys korostuu erityisesti ympäristöissä, joissa työntekijä käsittelee suuria tietomääriä, tekee päätöksiä ja reagoi samanaikaisesti muuttuviin tilanteisiin. Kognitiiviset vaatimukset voivat parhaimmillaan tukea työn mielekkyyttä ja ammatillista kehittymistä, mutta liiallisina ne voivat muuttua kuormittaviksi. Mikäli työn vaatimukset ylittävät pitkään työntekijän käytettävissä olevat voimavarat, seurauksena voi olla virheiden lisääntymistä, potilasturvallisuuden heikkenemistä sekä työhyvinvoinnin vaarantumista. (Airila, 2022, s.6; Bordi, 2023, s.49.)
Kognitiivinen ergonomia sairaanhoitajien näkökulmasta
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä (Multanen, 2026) tarkasteltiin sairaanhoitajien kokemuksia työaikana koetusta kognitiivisesta ergonomiasta. Opinnäytetyössä selvitettiin mitkä tekijät vaikuttavat sairaanhoitajien kokemaan kuormitukseen ja palautumiseen työaikana.
Opinnäytetyö toteutettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Tyksin Neurokeskuksessa kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmä koostui sairaanhoitajista, jotka tekevät kolmivuorotyötä.
Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä voimavaroista ja kuormitus- ja palautumistekijöistä. Opinnäytetyön tulosten pohjalta työyhteisön on mahdollista tarttua tarkemmin yksikkönsä kognitiivisen ergonomian kehityskohtiin.
Energiaa työyhteisöstä ja tauoista
Multasen (2026, s.32-33) tutkimuksen tulosten mukaan sairaanhoitajien tärkeimmät voimavarat työssä olivat luotettava työyhteisö, esihenkilön tuki sekä työn kokeminen merkitykselliseksi. Taukojen koettiin toimivan parhaina palautumiskeinoina erityisesti silloin, kun keskusteluissa voitiin irrottautua työasioista.
Tulokset osoittivat kuitenkin myös, että palautuminen työvuoron aikana jäi monilla vastaajilla vain osittaiseksi. Kuormittavimmiksi tekijöiksi osoittautui kiire, toistuvat keskeytykset ja häiriötekijät sekä haasteet irrottautua työtehtävistä taukojen ajaksi ja ne myös heikensivät mahdollisuuksia palautua työpäivän aikana. Riittävän henkilöstömitoituksen nähtiin tukevan palautumista, sillä vastuuta voidaan jakaa tasaisemmin ja taukojen pitäminen helpottuu. Tämä korostaa työympäristön ja työn organisoinnin merkitystä sairaanhoitajien työhyvinvoinnin tukemisessa.
Kognitiivinen ergonomia ja sen edistäminen on koko työyhteisön ja organisaation yhteinen asia. Kognitiivista ergonomiaa voidaan kehittää monin keinoin:
- työtilojen rauhoittamisella
- keskeytysten ja häiriöiden vähentämisellä
- toimivilla tietojärjestelmillä
- selkeillä toimintatavoilla
- mahdollistamalla säännölliset tauot ja sen myötä edistämään työaikaista palautumista. (Bordi, 2023, s.47; Franssila & Ylinen, 2026, s.144.)
Näkymätön kuormitus on tehtävä näkyväksi
Kognitiivinen kuormitus on tullut jäädäkseen osaksi modernia hoitotyötä. Sairaanhoitajan arjessa voi tuntua toivottomalta yrittää ajatella miten esimerkiksi keskeytyksiä voisi vähentää, mutta pienetkin käytännön järjestelyt voivat muuttaa työntekoa sujuvammaksi ja aivoystävällisemmäksi. Kiirettä ei aina voida poistaa, mutta tarpeetonta aivokuormaa voidaan vähentää. Työn kuormitustekijöiden tunnistaminen onkin entistä tärkeämpää työhyvinvoinnin, palautumisen ja potilasturvallisuuden edistämisessä. Kun kognitiivinen ergonomia huomioidaan osana arjen toimintaa, hyötyvät sekä sairaanhoitajat että potilaat. Samalla luodaan edellytyksiä kestävälle ja laadukkaalle hoitotyölle myös tulevaisuudessa.
Lähteet:
Airila, A. (2022). Tietoa työkyvystä 1/2022. Tietotyö ja työkyky – tukittua tietoa ja työpaikan keinoja aivokuorman hallintaan. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Helsinki. Haettu 9.6.2026. https://www.varma.fi/globalassets/tyonantaja/raportti-tietotyo-ja-tyokyky-2022.pdf
Bordi, L. (2023) Kognitiivinen ergonomia ja informaatioergonomia aivohyvinvoinnin edistäjinä. Teoksessa Kolonen, M., Toljamo, K., & Tampereen ammattikorkeakoulu (toim.). (2023). Kestävä aivoterveys: Aivohyvinvointia työikäisille. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/852017/Kesta%cc%88va%cc%88%20aivoterveys%20-%20aivohyvinvointia%20tyo%cc%88ika%cc%88isille.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Franssila, H. & Ylinen, I. (2026) Taitavan työnteon kirja. Otava.
Muistiliitto. (2025). Aivoterveys työelämässä. Haettu 19.8.2025. https://muistiliitto.fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/aivoterveys-tyoelamassa/
Multanen, P. (2026) Sairaanhoitajien kokemuksia kognitiivisesta ergonomiasta [Ylempi AMK-opinnäytetyö]. Theseus. https://www.theseus.fi/items/4ec46ff2-4241-41c7-967d-093ee0221888
Simberg, S. (2021). Sinunkin työsi on aivotyötä – kognitiivinen ergonomia tukee työhyvinvointia. Työturvallisuuskeskus. Haettu 12.6.2025. https://ttk.fi/julkaisu/sinunkin-tyosi-on-aivotyota-kognitiivinen-ergonomia-tukee-tyohyvinvointia/
Kuva: Tehty Microsoft Copilot- tekoälyllä omalla tietosisällöllä