• hunajan tuotanto
• kuluttajakäyttäytyminen
• väärennetty hunaja

Hunajaväärennökset ovat surullisen yleisiä hunajamarkkinoilla. Varsinkin Euroopan unionin ulkopuolelta tuodusta hunajasta merkittävä osa on väärennettyä. Väärennösten yleisyydestä huolimatta, vain hyvin harva tietää niiden olemassaolosta. Voiko tätä tilannetta hyödyntää?

Hunajan väärentämisen tausta

Hunaja on Euroopan unionissa suojeltu nimike. Unionissa myydyn hunajan pitää olla peräisin luonnon kukista ja 100 % mehiläisten valmistamaa. Siinä ei saa olla mitään lisättyjä aineita. Euroopan unioniin tuodusta hunajasta 46 % ei kuitenkaan täytä tätä kriteeriä. (Euroopan komissio, 2023)

Hunaja on houkutteleva ruokaväärennösten kohde. Lisäämällä mehiläisten tuottamaan hunajaan sokerisiirappia, tuotteen volyymiä saadaan isommaksi ja tuotannon kustannukset laskevat. Sokerisiirappi ja hunaja ovat kemialliselta rakenteeltaan hyvin samanlaisia. Tämän samankaltaisuuden takia hunajaväärennöksiä on vaikea havaita. Aidon hunajan ja sokerisiirapin välinen hintaero mahdollistaa houkuttelevan petosmahdollisuuden epärehellisille toimijoille, joiden toimintaa on vaikea havaita. (Euroopan komissio, 2023)

Hunajan väärennösmenetelmät ja kuluttajien ostopäätöskäyttäytyminen

Hunajaa voidaan väärentää monella erilaisella menetelmällä. Eri keinoja käytetään pääasiallisesti joko hunajan koostumuksen tai maun muokkaamiseen. Yleisimmät väärennösmenetelmät ovat:

• Sokerilaimentaminen
• Ylikuumentaminen
• Epäsuora väärentäminen
• Ultrasuodatus/Ultrafiltraatio

Nämä menetelmät muuttavat hunajan luonnollista koostumusta pysyvästi. Koostumuksen muuttuminen voi vaikuttaa hunajan makuun tai terveydellisiin vaikutuksiin. (Fakhlaei ym., 2020; National Honey Board, ei pvm.)

Opinnäytetyössä toteutettiin kuluttajakysely. Tämän kyselyn avulla selvitettiin, mitkä asiat ovat kuluttajille tärkeitä aitoa hunajaa ostaessa. Tärkeimmät ostopäätöstä ohjaavat tekijät olivat:

• Halu välttää epärehellisiä hunajantuottajia
• Hunajan terveysvaikutukset
• Halu tukea mehiläistarhaajia
• Halu tietää hunajan alkuperä
• Halu välttää lisäaineita hunajassa

Hunajantuottajien kannattaa keskittyä näihin ostopäätöstä ohjaaviin tekijöihin, kun he markkinoivat ja kertovat hunajatuotteistaan kuluttajille. Yhteisenä teemana näissä kohdissa on hunajantuotannon avoimuus ja aitouden tärkeys.

Epävarmojen markkinoiden mahdollisuudet hunajantuottajille

Kuluttajien tietämys väärennetystä hunajasta on vähäistä. Vain noin joka kolmas tietää, että väärennettyä hunajaa on olemassa. Alhaisesta tietämyksestä huolimatta, valtaosa kuluttajista olisi valmiita maksamaan enemmän aidosta, lisäaineettomasta hunajasta. Hunajantuottajien kannattaa keskittyä väärennetyn hunajan tietoisuuden lisäämiseen. Kuluttajat eivät osaa arvostaa aitoa hunajaa, jos he eivät tiedä hunajamarkkinoiden epävarmaa tilannetta.

Kuluttajat haluavat välttää epävarmuutta. He ovat valmiita maksamaan huomattavasti enemmän välttääkseen väärennettyjä tai heikkolaatuisia elintarvikkeita. McCallum ym. (2022) totesivat, että yritykset voivat saavuttaa merkittävän tuoton, jos he pystyvät takaamaan tuotteen aitouden epävarmoilla markkinoilla. Tutkimus totesi tarkastelemalla kalafileitä, että yritys voi saavuttaa noin 7.1–16.7 % hintapreemion 250 gramman kalafileelle. Korkeimman hintapreemion tutkimuksessa saavutettiin, kun epävarmuuden määrä oli kuluttajille suurin.

Näin ollen myös hunajantuottajien olisi perusteltua pyrkiä saavuttamaan hintapreemio takaamalla tuotteen aitous ja lisäämällä kuluttajatietoisuutta väärennetystä hunajasta. Kokonaisuudessaan hunajantuottajien kannattaa keskittyä viestinnässään kuluttajille väärennetyn hunajan olemassaoloon, tuotannon läpinäkyvyyteen, tuotteen alkuperään ja sen aitouteen.

Lähteet

Euroopan komissio. (2023). EU coordinated action “From the Hives”: Sampling, investigations and results. Haettu 6.2.2026. https://food.ec.europa.eu/system/files/2023-03/official-controls_food-fraud_2021-2_honey_report_euca.pdf

McCallum, C. S., Cerroni, S., Derbyshire, D., Hutchinson, W. G., & Nayga, R. M., Jr. (2022). Consumers’ responses to food fraud risks: An economic experiment. European Review of Agricultural Economics, 49(4), 942–969. Haettu 15.5.2026. https://doi.org/10.1093/erae/jbab029

Fakhlaei, R., Selamat, J., Khatib, A., Abdull Razis, A. F., Sukor, R., Ahmad, S. & Amani Babadi, A. (2020). The Toxic Impact of Honey Adulteration: A Review. Foods, 9(11), 1538. Haettu 11.2.2026. https://doi.org/10.3390/foods9111538

National Honey Board. (ei pvm.). FAQs on Honey Testing Methods for Detecting Adulteration with Sugar Syrups. Haettu 26.2.2026. https://honey.com/images/files/NHB-Honey-Testing-FAQs.pdf