• keskittymiskyky
• multitaskaaminen
• sosiaalinen media
• työhyvinvointi
• työkulttuuri

Työkulttuurin muutokset ja teknologian aiheuttamat haitat ovat tällä hetkellä pinnalla uutisissa ja keskusteluissa. Uupuminen ja keskittymisvaikeudet ovat yleinen ongelma työmaailmassa. Miten voisimme parantaa nykyistä työkulttuuriamme ja mitä meidän tulisi ottaa huomioon, jos käytämme säännöllisesti sosiaalista mediaa työssä tai vapaa-ajalla?

Puhelin soi, ilmoitukset tulvivat ruudulle, ajatus katkeaa ja päätät paeta stressiä hetkeksi somen viihdyttävään maailmaan. Tämä on monelle toimisto- ja ajatustyöläiselle tuttu tunne, mutta mitä meille oikeastaan tapahtuu, kun sovellusten ilmoitukset keskeyttävät ajatuksemme tai kun avaamme Instagramin, Facobookin tai TikTokin.

Sosiaalisen median käytön vaikutuksia ovat esimerkiksi:

• Työmuistin rasittuminen ja keskittymisvaikeudet
• Multitaskaaminen eli monisuorittaminen
• Tunne jatkuvasta saavutettavuudesta ja stressi, mikä voi johtaa uupumukseen
• Addiktio eli riippuvuus

Työmuistimme on vastuussa kognitiivisista taidoista, loogisesta päättelystä kuten numeerisista laskuista sekä kyvystämme seurata ajatuksia pitkään. Se on suoraan yhteydessä kykyymme lajitella tietoa ja jalostaa sitä pidemmälle. Häiriöt, kuten sosiaalisen median käyttö ja ilmoitukset, häiritsevät työmuistia ja seurauksena on asioiden unohtelu ja keskittymiskyvyn aleneminen. (Klingberg 2008, 21-23.) Tämän seurauksena saatamme yrittää tehdä montaa asiaa samaan aikaan eli alamme multitaskaamaan eli monisuorittamaan. Monisuorittaminen puolestaan lisää virheitä ja laskee työnteon tehokkuutta. (Valkama 2025.)

Yhteistyötyökalut ja sosiaalinen media aiheuttavat myös tunteen siitä, että olemme jatkuvasti saavutettavissa ja yllättävät muutokset aiheuttavat säännöllisesti stressiä. Moni työntekijä kokee, että yllättävät kiireellisemmät tehtävät keskeyttävät muuta tekemistä eikä töitä ehditä tekemään kunnolla (Tilastokeskus 2023). Tauottomat päivät, stressi ja jatkuva kiire vaikuttavat terveyteemme ja pitkään jatkuvina ne voivat aiheuttaa burnoutin eli loppuun palaminen.

Kaiken lisäksi sosiaalinen media on suunniteltu tarkoituksella aikaa kuluttavaksi ja addiktoivaksi: mitä enemmän käytämme siellä aikaa, sitä enemmän alustojen omistajat saavat rahaa. Satunnaiset palkinnot ja viihdyttävä sisältö vapauttavat dopamiinia aivoissamme, mikä motivoi meitä käyttämään sosiaalista mediaa lisää. (Friedman 2020; Dr Anna Lembke: Understanding & Treating Addiction 202101:40:20-01:51:25.) Yksi merkki sosiaalisen median riippuvuudesta on säännöllinen ja alitajuntainen puhelimen tai ilmoitusten tarkistaminen. Toisaalta ei riitä, että ryhmän yksi jäsen vähentää sosiaalisen median käyttöä vaan muutoksen tulisi olla kollektiivinen.  Jos vain yksilö poistuu sosiaalisesta mediasta lopputuloksena voi olla, että yksilö kokee jäävänsä paitsi tärkeistä tapahtumista sekä keskusteluista ja palaa takaisin sosiaalisen median alustoille. Meidän tulisi siis kollektiivisesti vähentää sosiaalisen median käyttöä. (Dr Anna Lembke: Understanding & Treating Addiction 202101:40:20-01:51:25.)

Kuka ratkaisee ongelman ja miten?

Meidän tulisi sosiaalisen median käyttäjinä olla tietoisia sen aiheuttamista vaikutuksista sekä kontrolloida sen käyttöä enemmän. Sosiaalisen median käyttäminen ja viihdyttävä sisältö tuntuvat hyvältä, koska alustat ja niiden sisältö ovat suunniteltu stimuloimaan ja motivoimaan käyttäjää. Todellisuudessa toleranssi hyvän olon tunteelle kasvaa ja huomaamatta vietät somessa enemmän ja enemmän aikaa. Yksi selvä ratkaisu on siis vähentää sosiaalisen median käyttöä, mutta vastuu ei täysin voi olla yksilöllä, sillä työntekijää voidaan velvoittaa olevan jatkuvasti saavutettavissa. Riippuvuutta, häiriöitä ja muita vaikutuksia vastaan on vaikeaa taistella yksin ja lopputuloksena voi olla stressitasojen kasvaminen. Vastuu on siis myös yhteisöillä ja työnantajilla, jotta muutoksia saataisiin aikaan.

Ratkaisuja vaikutusten ehkäisyyn ovat muun muassa:

• Sosiaalisen median käytön vähentäminen
• Säännölliset ja häiriövapaat tauot
• Muutokset työkulttuurissa
• Työympäristöjen muuttaminen häiriövapaiksi

Sosiaalinen media, tiedon käsittely, työtehtävien miettiminen ja aikataulujen suunnittelu edelleen kuluttavat työmuistiamme, vaikka emme tekisi varsinaisesti töitä. Aivot palautuvat, kun ne ovat tässä hetkessä, mutta eivät käsittele mitään. Meidän tulisi mahdollistaa häiriöttömiä taukoja pitkin työpäivää useasti työntekijöille. Esimerkiksi meditointi, urheilu ja vastaavat toimet auttavat meitä palautumaan kunnolla ajatustyöstä sekä jaksamaan paremmin. Sosiaalisen median selaaminen ei ole kestävä tapa viettää taukojasi. (Moisala 2025.) Aivoja tulisi myös rasittaa, jotta niiden kognitiiviset taidot ja kyky muistaa kehittyisivät (Klingberg 2008). Työn tekeminen ja aivojen kohtuullinen rasittaminen ovat siis edellytyksiä sille, että pysymme terävinä. Toisaalta meidän tulisi antaa aivojen, kuten lihastenkin, levätä ja palautua rasituksesta kunnolla.

Lähteet:

Dr. Anna Lembke: Understanding & Treating Addiction, 16.8.2021. Huberman Lab, Scicomm Media. Viitattu 1.2.2025. https://open.spotify.com/episode/3SLviVTlj9FtwgU0S7IQEy?si=8bc79ab7c21b4a21

Goong.com, 2024. Haku: groupware. Viitattu 31.1.2025. https://goong.com/fi/word/groupware_suomeksi/

Hughes, T. & Reynolds, M. 2016. Social selling: techniques to influence buyers and changemakers. Kogan Page. https://turkuamk.finna.fi/Record/turkuamk_electronic.995278277205970?sid=4920731571

Kenner, K & Leino, S. 2020. #MYYNTIKIRJA. Alma Talent.

Klingberg, T. 2008. The Overflowing Brain : Information Overload and the Limits of Working Memory. Oxford University Press, Incorporated, Oxford. Viitattu 4.1.2025. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=415934#

Moisala, M. 2025. Tyhmä työelämä: Kuinka pelastaa ajastustyöläisen aivot. Kustanneosakeyhtiö Otava.

Silva, R & Aguiar, A & Pinto C. 2014. E-Collaboration Tools as a Support to Businesses Internationalization – A Case Study Analysis, Procedia Technology. Viitattu 11.2. 2025. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2212017314003260

Tilastokeskus. 2023. Työolot, Tilastokeskuksen työolotutkimus. Suomen virallinen tilasto (SVT). Viitattu 2.2.2025. https://stat.fi/julkaisu/clmysqwjvaohp0cutzds9c72e

Turpeinen, T. 2025. Sosiaalisen median vaikutukset yksilöön B2B-myynnissä ja markkinoinnissa. Turun ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/handle/10024/879407

Valkama, H. 7.1.2025. Nykypäivän työelämä on uuvuttavaa ja tehotonta, sanoo tutkija – työssä keskitytään huonosti ja vääriin asioihin. Yle. Viitattu 7.1.2025. https://yle.fi/a/74-20134227?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Kansikuva:

Turpeinen, T. 11.2.2025. Sosiaalisen median vaikutukset yksilöön. Canva.