Tuotantotyön turhan liikkeen vähentäminen helpottaa ja selkeyttää työtä
Teollisuudessa työn sujuvuus ja työntekijän hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, sillä tuotantoprosessin tehokkuus ei synny pelkästään koneiden ja laitteiden tehokkuudesta vaan myös työntekijöiden kyvystä tehdä työnsä sujuvasti. Mikäli tuotantotyö pitää sisällään turhia liikkeitä, vaikeita työasentoja ja epäselviä työpisteitä työn kuormittavuus kasvaa samalla heikentäen työn tehokkuutta.
Opinnäytetyössä selvitettiin eräälle suomalaiselle kemianteollisuuden yritykselle kehitystoimenpiteitä tuotannon viimeisen vaiheen eli lopputuotteen säkityksen kehittämiseksi. Tämä työvaihe sisältää paljon toistuvia liikkeitä, kuten säkkien asettelua vaikeissa asennoissa. Säkitystyön aikana suoritettiin myös useita arvoa tuottamattomia työvaiheita, kuten työvälineiden etsimistä.
Työn kuormitustekjät
Säkitystyön raskaimmaksi osuudeksi havaittiin toistuva säkkien nostelu ja asettelu. Tässä työvaiheessa työskennellään usein kädet kohotettuina ylöspäin tai eteenpäin kurkottaen. Tämä työvaihe kuormittaa etenkin säkitystyöntekijän hartioita ja alaselkää. Lisäksi tuotantotilan työolosuhteet vaikuttivat kuormitukseen. Erityisesti seuraavat tekijät korostuivat:
- Lämpötilan vaihtelu
- Tuotantotilan pölyisyys
- Ylimääräinen liikkuminen tuotantotilassa
Työn kuormittavuus ei siis synny pelkästään työn aikana tehdyistä aktiviteeteista, vaan myös tuotantotilan ympäristötekijät vaikuttavat työntekijään kuormittavalla tavalla.
Arvoa tuottamaton työ
Lean-filosofian mukaisesti työstä tulisi poistaa arvoa tuottamaton työ eli hukka. Tällä tarkoitetaan sellaisia toimintoja tuotannon aikana, jotka kuluttavat yrityksen resursseja mutta eivät edistä lopputuotteen valmistumista. Säkitystyössä hukkaa aiheutuu tilanteissa joissa työntekijä joutuu etsimään työvälineitä tai kun hän joutuu siirtymään työpisteiden välilllä kesken tuotantoprosessin. Ylimääräinen etsiminen ja liikkuminen hidastaa työn edistymistä, sekä aiheuttaa työntekijälle kuormitusta.
Säkitysprosessin aikana esiintyi myös sellaisia työvaiheita, jotka pystyttäisiin korvaamaan automaatiolla. Esimerkki tällaisesta työvaiheesta on tuotetietotarran kerääminen nippuun ja asettaminen säkkiin. Tämä vaihe voitaisiin korvata automaattisella tarranasettajalla, jolloin työntekijän ei pitäisi kuin asettaa tarrakone valmiustilaan tarrojen keräämisen ja asettelun sijasta.
Ehdotetut kehitystoimenpiteet
Työssä esitettiin useita kehitystoimenpiteitä, joilla pystyttäisiin vähentämään työssä syntyvää kuormitusta ja hukkaa. Monet näistä kehitystoimenpiteistä ovat suhteellisen yksinkertaisia toteuttaa. Mahdollisia kehitystoimenpiteitä ovat esimerkiksi:
- Tuotantotilan ilmanvaihdon parantaminen mm. kohdistavia puhaltimia käyttäen
- Tuotantotilan pölynhallinan parantaminen pölynhallintamattoja käyttäen
- Nostotyötä avustavat ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit
- Kameroiden määrän lisääminen tuotantotilaan
- Kuittausnapin sijoittaminen lähemmäksi työpistettä
Opinnäytetyön tekemisen aikana kehiteltiin yritykselle 5S-menetelmän mukainen pilottihanke säkkivarastoon, jotta siitä saataisiin käytännöllisempi ja tehokkaampi.
Työn tulokset
Opinnäytetyöstä voidaan huomata kuinka kehittämällä työhyvinvointia voidaan samalla kehittää myös prosessin tehokkuutta. Vähentämällä turhia työvaiheita ja selkeyttämällä työtiloja voidaan huomata kuinka työn tekeminen tehostuu ja helpottuu. Monet työssä ehdotetut kehitytoimenpiteet kehiteltiin yhdessä yrityksen säkitystyöntekijöiden kanssa, sillä heiltä löytyy työstä eniten arjen kokemusta.
Lähteet:
Kuva. Angel, R, G. 2021. Unsplash
Lehtovirta, P. 2026. Yritys X:n tuotantolinjan työkuorman, sekä hukan vähentäminen. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603053781