Kotihoidon esihenkilöiden työhyvinvointi – haasteet, tukiverkostot ja tulevaisuuden näkymät
Kotihoidon esihenkilötyö on vaativaa. Työhön liittyy paljon voimavaratekijöitä ja haasteita, jotka liittyvät työntekijään itseensä, työtehtävään ja työyhteisöön. Hyvä johtaminen, kollegan tuki ja tiimiin kuuluvuus tukee esihenkilön voimavaroja.
Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023? -raportin (2024) mukaan työkykyongelmat ovat yleistyneet vuodesta 2015 alkaen. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöiden työhyvinvointia ja muodostettiin käsitys kotihoidon esihenkilön työn voimavaroista ja haasteista. Opinnäytetyö laadittiin osana Turun ammattikorkeakoulun Arvokas vanhuus -tutkimusryhmän toimintaa.
Työhyvinvointia ja sen merkitystä ihmisen työkyvylle ja hyvinvoinnille on tutkittu paljon ja sen vuoksi päädyttiin hyödyntämään olemassa oleva tieto, jonka avulla voitiin muodostaa kokonaisvaltainen käsitys tutkittavasta asiasta. Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tehty hiljattain kansallisesti merkittävä ja suuri uudistus palveluiden uudelleen järjestämiseksi uudessa organisaatiossa. Esihenkilö on keskeisessä osassa johtaessaan tätä uudistusta ja oli tarpeen selvittää, mikä vaikuttaa hänen työhyvinvointiinsa.
Esihenkilötyön voimavarat ja haasteet
Kotihoidon esihenkilötyön voimavaroja ja haasteita on paljon liittyen työntekijään, esihenkilötyöhön tai työyhteisöön. Työntekijän positiivinen asenne, tyytyväisyys, riittävä ja hyvä palautuminen levon ja unen avulla, riittävä työn tauottaminen, hyvä ravitsemus ja säännöllinen liikunta auttavat esihenkilöä kohtaamaan työnsä haasteet. Mikäli näissä on puutteita, ne toimivat kuin kaksiteräinen miekka ja kääntyvät työntekijää vastaan haasteiksi.
Omalla asenteella ja ajattelutavalla on myös merkitys työn ja vapaan rajaamisen kannalta. Hyvä kyky rajata vapaa-aikaa ja työaikaa toisistaan edesauttavat, jotta asiat eivät jää pyörimään päähän tai pahimmillaan estävät riittävän palautumisen. Yksilöllä itsellään on paljon mahdollisuuksia suuntaa tai toiseen.
Hyvä itsetuntemus ja minäpystyvyys auttavat myös huolehtimaan itsestä ja vastaavat haasteena ilmenevään vaativuuteen tai riittämättömyyden tunteeseen. Miksi joku asia pääsee esihenkilön ihon alle?
Esihenkilön rooli hyvinvointityössä
Työhyvinvoinnista on vastuussa koko työyhteisö ja kaikkien panos yhteiseen hyvinvointiin on tärkeä. Kun esihenkilö kokee kuuluvansa organisaatioon ja työyhteisöön, on osa sitä ja sen toimintaa aktiivisesti, hän voi hyvin. Toimiva, uudistuva, oppiva, avoin ja keskusteleva työyhteisö edistävät esihenkilön työn voimavaroja ja mahdollistavat hyvien asioiden jatkuvan esillä pitämisen ja pienet, säännölliset ja toistuvat hetket yhdessä liimaavat työyhteisöä positiivisesti yhteen. Esihenkilö on näin läsnä työyhteisölleen ja pysyy ajan tasalla sen asioista.
Kotihoidon työn luonteen mukaisesti henkilöstö työskentelee ison osan työpäivästään asiakkaiden kodeissa ja sen takia esihenkilöllä on haaste tavoittaa työntekijöitä fyysisesti. Esihenkilö ei välttämättä tunne työntekijöitään tai toisin päin, työntekijät eivät tunne esihenkilöön ja tästä voi seurata väärinymmärryksiä tai esimerkiksi työntekijän motivoiminen esihenkilön toimesta oman työn tärkeydestä ei ole riittävää ja esihenkilö kuormittuu.
Vastuuta ottavat, solidaariset, oma-aloitteiset ja toisia auttavat työntekijät lisäävät esihenkilön voimavaroja. Kuka tämän kertoo työntekijöille, jos ei esihenkilö ole läsnä ja paikalla. Työntekijät kokevat työnsä tärkeäksi ja suhtautuvat työhönsä positiivisesti ja näin keventävät esihenkilön kuormitusta. Toisaalta satunnainen etätyö toimii myös voimavarana, kun se tarjoaa työaikaa, joka ei keskeydy.
Myös esihenkilö tarvitsee työlleen tukea
Esihenkilöt tarvitsevat omalle johtamistyölleen sekä kollegiaalisen että ylemmän johdon tuen mm. kuulluksi tulemisena, arvostuksena, palautteena, haastavien henkilöstötilanteiden käsittelyssä ja tilanteissa myötäelämisessä. Esihenkilötyön jatkuvasti kiristyvät vaatimukset ja tätä kautta koetun työnhallinnan vähenemisen haasteet voivat johtaa siihen, että esihenkilö ei enää koe omaavansa vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä.
Päällekkäiset palaverit, usean eri asian samanaikainen tekeminen ja keskeytykset ovat ehkä tätä aikaa, mutta lisäämmekö me tällä toiminnalla tietäen esihenkilöiden kuormaa vai onko esihenkilön tehtävänkuva kasvanut kerta kaikkiaan niin suureksi, että sitä ei voi muutoin tehdä. Onko esihenkilö kuitenkin paras oman työnsä asiantuntija. Miksi emme kuulisi heitä?
Esihenkilöt itse tykkäävät vaihtelevista, monipuolisista ja sisällöltään erilaisista työpäivistä, kun he joutuvat tekemään asioiden eteen työtä ja oivaltamaan asioita. He ovat oman työnsä taikureita tai ihmeidentekijöitä, mutta emmehän odota heiltä mahdottomia. Organisaation tarjoamat työvälineet arkea helpottamassa esimerkiksi vuosikello ja puheeksi ottamisen apuvälineet sekä riittävä koulutusten mahdollistaminen lisäävät esihenkilötyön voimavaroja.
Esihenkilöiden työhyvinvointi ja johtamisen tuki
Onko tulevaisuutta se, että esihenkilötyötä tulisikin tehdä työparina? Mitä muuta voisimme vielä tehdä, jotta emme unohtaisi tai ohittaisi kotihoidon esihenkilöitä kehittäessä työhyvinvointia hoitotyössä? Esihenkilö toimii keskeisessä osassa työyhteisössä ja hänen hyvinvointinsa heijastuu suoraan työyhteisöön.
Muistammehan myös antaa tukea riittävästi muutoksissa ja erityisesti nuorten esihenkilöiden kohdalla. Näihin tilanteisiin liittyy voimakas kuormittumisen lisääntyminen mm. työn ja vapaan yhteensovittamisen tai jatkuvan uuden oppiminen vie aikaa ja sitä kautta alan sekä pitovoima että vetovoima voivat laskea.
Miten tekeillä olevat hyvinvointialueiden leikkaukset näkyvät esihenkilöiden työn voimavaroissa ja haasteissa tulevaisuudessa? Haasteena hoitotyössä koetaan tiedonkulku ja erityisesti tietotulva tai tiedon puuttuminen, kaikkea ei ehdi tai pysty sisäistämään tai sitä ei ole edes jaettavaksi. Miten hyvinvointialueet taklaavat tulevaisuudessa tätä haastetta?
Työkyvyn kokonaisvaltainen huolehtiminen on se perusrakenne, jonka varaan rakennetaan koko työkyky. Esihenkilölle on tärkeä mahdollistaa riittävä yhteinen ja fyysinen aika säännöllisesti tiimin jäsenten kanssa, jotta esihenkilö aidosti on osa tiimiä. Esihenkilön tulee saada johtamista ja tukea omalle työlleen sekä ylemmältä johdolta että kollegoiltaan, jotta esihenkilöt ovat voimavaraisia omille johdettavilleen.
Lähteet:
Laitinen, J., Selander, K., Ervasti, J. ja Kivimäki, M. 2024. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023. Työterveyslaitoksen raportti julkarissa. Viitattu 26.1.2024. https://www.julkari.fi/handle/10024/148158
Ylianttila, P. 2024. Työhyvinvointi sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilötyössä – kuvaileva kirjallisuuskatsaus kotihoidon esihenkilötyön voimavaroista ja haasteista. Opinnäytetyö (YAMK). Sosiaali- ja terveysala. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.