Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys varhaiskasvatuksen laatuun- näillä keinoilla tuemme varhaiskasvattajien työhyvinvointia tiiminvetäjän roolissa.
Positiiviseksi koettu työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa tehostaa kasvattajien työhön sitoutumista, työssä pysymistä sekä arjen kuormituksen sietämistä. Varhaiskasvatus toteutuu tiimityönä, jonka toimivuus on yksi edellytyksistä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumiselle. Tukemalla tiimityön toteutumista tiiminvetäjän roolia kohdentamalla, tuemme yksilöiden osaamista ja täten koko työyhteisön työhyvinvointia kohti laadukkaamman varhaiskasvatuksen toteuttamista.
Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa on ajankohtainen teema, johon on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota. Sitä voidaan tarkastella eri tasoilla, kuten yksilön, työyhteisön sekä organisaation näkökulmasta. Työhyvinvoinnin tilaa seurataan säännöllisesti henkilöstökyselyiden avulla sekä esihenkilötyön, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyössä.
Varhaiskasvatus toteutuu tiimityönä, mikä korostaa työhyvinvoinnin merkitystä toiminnan laadun kannalta. Toimiva tiimityö sujuvoittaa arkea, vahvistaa psykologista turvallisuutta ja tukee sekä työhyvinvointia että pedagogista laatua. Tiimi tarvitsee selkeän vetäjän, ja varhaiskasvatuksessa tämä vastuu kuuluu varhaiskasvatuksen opettajalle, jonka tehtävänä on johtaa tiimiä kohti yhteisiä tavoitteita. Johtamisosaamisen kehittämiseen ei kuitenkaan ole riittävästi koulutusta, mikä asettaa haasteita varhaiskasvatukseen tasalaatuisen ja työhyvinvointia tukevan johtajuuden näkökulmasta. Hyvän johtamisen nähdään tukevan työhyvinvointia, työhön sitoutumista sekä työn imua. Tiimin toiminnan edellytyksenä toimii myönteinen vuorovaikutussuhde, dialogisuus, keskinäisen tuen antaminen sekä palautteenantokulttuurin ylläpitäminen. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksen tiimijohtamisen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä on tarkasteltu tutkimuksessa vielä melko rajallisesti. Erityisesti tarvitaan lisää tietoa siitä, miten opettajan johtamisosaaminen konkreettisesti vaikuttaa tiimin toimintaan ja työhyvinvointiin arjen pedagogisissa käytännöissä.
Varhaiskasvatuksen opettajien koettu työhyvinvointi: tutkimustulokset
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia tiiminvetäjän roolissa ja esitettiin kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Opinnäytetyön tulokset kerättiin verkkokyselyn sekä yhteiskehittämisen keinoin kohdennetusti varhaiskasvatuksen opettajien kanssa yhteistyössä. Saadut tulokset tukevat ajatusta kohdennetummasta sekä yhtenäisemmästä tavoitteesta tukea yksiköiden työhyvinvointia tukemalla varhaiskasvatuksen opettajien tiiminjohtajuutta.
Työhyvinvointia tukevat ja heikentävät tekijät
Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja yleisimpinä negatiivisesti koetaan rakenteelliset haasteet, kuten liiallinen työmäärä, kiire, liian suuret lapsikoot sekä resurssipula. Lisäksi työyhteisön sekä tiimin vuorovaikutushaasteet, arjen ennakoimattomuus sekä henkilöstön vaihtuvuus kuormittavat. Riittämätön esihenkilön tuki sekä työn vaatimusten kohtaamattomuus palkan kanssa toimivat heikentävinä tekijöinä. Heikentäviin tekijöihin suojaavana keinona toimii kasvattajien oma asenne, suhtautuminen sekä työyksikössä vallitseva myönteinen toimintakulttuuri.
Työhyvinvointia tukevat yksilön myönteinen asenne, positiivinen ilmapiiri sekä kollegiaalinen ja esihenkilön tuki. Riittävällä ennakoinnilla ja suunnittelulla sekä toimivilla rakenteilla voidaan lievittää kuormitustekijöitä. Ammatillinen osaaminen tukee arjen kuormittavuuden hallintaa, ja toimiva tiimityö sekä yhteistyökyky ovat keskeisiä toimia, joita tiiminvetäjä voi aktiivisesti vahvistaa. Lisäksi tiimityön toteutumisen edellytyksenä on riittävän ajan mahdollistaminen suunnitteluun, palavereihin sekä toteuttamisen jälkeiselle arvioinnille ja kehittämiselle.
Kuinka tukea työhyvinvointia?
Työhyvinvoinnin tukeminen edellyttää monitasoisia toimenpiteitä, jotka lähtevät esihenkilön luomista rakenteista ja edellytyksistä. Esihenkilön tulisi mahdollistaa tiiminvetäjille resurssien kohdentamisen tiimin hengen vahvistamiseen ja toimivan tiimityön vahvistamiseen. Lisäksi ammattiroolien vahvistaminen sekä työnkuvan selkeyttäminen konkreettisesti tukevat työhyvinvoinnin muodostumista.
Konkreettisia työhyvinvoinnin tukemisen keinoja on esimerkiksi:
- Kohdennetut koulutukset tiiminvetäjyydestä
- Esihenkilön läsnäolo ja tuki arjessa
- Työnkuvien selkeyttäminen
- Ammattiroolien vahvistaminen
- Osallisuuden sekä osaamisen vahvistaminen
Kun tietoisuus ja ymmärrys työhyvinvoinnista sekä sen tärkeydestä vähitellen lisääntyy, on se jalkautettava varhaiskasvatuksen tiimeihin tiiminvetäjän avulla sen tukien vähittäistä kulttuurirakenteen muutosta varhaiskasvatuksessa kohti työhyvinvoivempaa työyhteisöä. Tämän edellytyksenä on varhaiskasvatuksen opettajille annettava yhtenäinen tuki, ohjeistus ja struktuuri tiiminvetäjyydestä ja sen tavoitealueista alalla. Tiiminvetäjällä on vastuu edistää tiimin hyvinvointia, jota tulisi tukea kohdentamalla varhaiskasvatuksen opettajien johtajuusosaamista koulutuksilla. Kun tiiminvetäjällä on selkeä ymmärrys asetetuista tavoitteista tiiminvetäjyyteen, tukee se osaamisen kehittymistä sekä osallisuuden muodostumista tiimeissä.
LÄHTEET
Silén, M. (2026). Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi tiiminvetäjänä- toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi. [opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/914060/Silen_Maria.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ranta, S., Kahila, S., Heiskanen, H. & Kumpulainen, K-R. (2023a). Varhaiskasvatuksen opettajat tiiminjohtajuutta toteuttamassa taustatekijöiden vaikutukset opettajien kokemuksiin tiiminjohtajuudesta. Journal of Early Childhood Education ResearchVolume 12, Issue 2,2023,201–228. https://journal.fi/jecer/article/view/126745/80129
Sonnentag, S., Cheng, B. H., & Parker, S. L. (2022). Recovery from work: Advancing the field toward the future. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 9(1), 33–60. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-012420-091355
Tiihonen, E. (2019). Varhaiskasvatuksen johtajuus suhteiden kautta toteutuvana ilmiönä. [Väitöskirja, Helsingin Yliopisto]. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/414ec5df-c35b-4ef2-bf46-ec5ca90f5f5d/content
Kuva: Pixabay. Saatavilla: https://pixabay.com/photos/children-school-education-8203962/