Keinoja esihenkilötyötä tekevälle omasta työnhyvinvoinnistaan huolehtimiseksi
Esihenkilöiden työhyvinvointi on tärkeää, sillä hyvässä kunnossa oleva esihenkilö voi tukea ja johtaa tiimiään tehokkaasti. Esihenkilö voi näyttää esimerkkiä huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan ja kannustamalla koko tiimiä tekemään samoin.
Esihenkilöiden työhyvinvoinnin ylläpito ja edistäminen ovat keskeisiä niin työtehon kuin työtyytyväisyyden kannalta. Tähän voidaan vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi terveellisillä elämäntavoilla ja riittävällä sosiaalisella tuella.
Esihenkilön hyvinvointi – avain kestävään johtamiseen
Fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat sidoksissa toisiinsa, joten monipuolinen ravinto, riittävä uni ja liikunta muodostavat perustan kokonaisvaltaiselle jaksamiselle. Lisäksi taukojen pitäminen, työ- ja vapaa-ajan tasapainon löytäminen sekä itsensä kehittäminen ovat avainasemassa. Esihenkilöiden tulisi hyödyntää tukiverkostoja ja oppia tunnistamaan omat rajansa sekä pyytämään apua tarvittaessa. Näillä keinoilla esihenkilöt voivat merkittävästi parantaa omaa työhyvinvointiaan. (Aura ym. 2016a, 60-61, Bal ym. 2018, 23-24, Ervasti ym. 2022, 11-12, Pennonen 2021, 49-50.)
Esihenkilöiden työhyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat terveelliset elämäntavat, tehokas ajanhallinta, sosiaalinen tuki, itsensä kehittäminen, työympäristön parantaminen sekä työ- ja vapaa-ajan tasapaino. Näiden avulla esihenkilöt voivat edistää omaa hyvinvointiaan ja varmistaa, että he jaksavat toimia tehokkaina ja motivoituneina johtajina. Pienilläkin muutoksilla arjessa voi vaikuttaa suuresti hyvinvointiinsa.
Miten esihenkilöt voivat itse vaikuttaa työhyvinvointiinsa?
Tämän artikkelin tarkoitus on nostaa esiin niitä tekijöitä, joilla esihenkilöt sosiaali- ja terveysalalla voivat itse työhyvinvointiaan parantaa ja edistää. Tiedot pohjautuvat Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyöhön, jossa integroivan kirjallisuuskatsauksen ja ryhmähaastattelujen avulla selvitettiin esihenkilötyötä tekevien työhyvinvointia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä painottaen työn sisältöä siihen, minkälaista tukea esihenkilöt kaipaavat omalta esihenkilöltään.
Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää ja ylläpitää esihenkilöiden työhyvinvointia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Haastateltavat olivat lähijohtajia terveydenhuollon toimialalta. Opinnäytetyön yhtenä osiona oli tuoda esiin niitä keinoja, joilla esihenkilöt itse omaan työhyvinvointiinsa voivat vaikuttaa ja tämä artikkeli on kirjoitettu tätä osaa painottaen. Työn tuotoksena valmistui organisaation käyttöön huoneentaulu, joka kuvaa keinoja oman työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä sitä, miten oma esihenkilö voi oman esihenkilö-työntekijänsä työhyvinvointia parantaa.
Tehokas johtaja huolehtii myös itsestään
Hyvä aikatauluttaminen ja taukojen pitäminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Työpäivän jaksottaminen pienempiin osiin ja säännölliset tauot auttavat pitämään vireystasoa yllä. Esihenkilöiden tulisi myös osata suunnitella työpäivänsä niin, että he voivat tarvittaessa ottaa aikaa lepoon ja latautumiseen.
Terveelliset elämäntavat, kuten monipuolinen ravinto, säännöllinen liikunta ja riittävä unen saanti, ovat perustavanlaatuisia hyvinvoinnille. Fyysinen hyvinvointi heijastuu suoraan henkiseen hyvinvointiin ja siksi näistä tekijöistä huolehtiminen on tärkeää. Oman kehon vireystilaa työpäivän aikana voi tehostaa esimerkiksi venyttelyin ja taukojumpalla.
Avoimen ja rehellisen viestintälinjan ylläpitäminen tiimin ja esihenkilön oman esihenkilön kanssa luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Esihenkilön tulisi pyrkiä siihen, että tiimissä voidaan puhua avoimesti asioista ja että kaikkien näkemykset otetaan huomioon. Samaa kommunikointitapaa hänen tulisi pyrkiä toteuttamaan myös oman esihenkilönsä kanssa. Rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen kehittävät yksilöitä ja yhteisöä. Rakentava palaute on tärkeää myös esihenkilötyötä tekevälle.
Osallistuminen koulutuksiin, seminaareihin ja muihin ammatillisen kehityksen mahdollisuuksiin auttaa esihenkilöä kehittämään taitojaan ja laajentamaan osaamistaan. Tämä voi myös lisätä motivaatiota ja työhön sitoutumista. Lisäksi mentorointi, kirjallisuuden seuraaminen ja uuden oppiminen tarjoavat joustavia tapoja kehittyä jatkuvasti.
Viisas johtaja tunnistaa rajansa ja osaa pyytää apua
Esihenkilön on tärkeää tunnistaa omat rajansa ja osata delegoida tehtäviä sekä pyytää apua tarvittaessa. On myös opeteltava sanomaan ”ei” silloin, kun työtaakka kasvaa liian suureksi. Omista rajoistaan huolehtiminen ei ole heikkoutta, vaan viisautta ja itsestään huolehtimista. Myös hyvien ihmissuhteiden ja tukiverkoston vaaliminen on tärkeää. Keskustelu muiden esihenkilöiden tai mentorien kanssa voi tarjota arvokasta tukea ja uusia näkökulmia. Vertaisryhmät ja mentorointiohjelmat ovat hyviä keinoja jakaa kokemuksia ja saada neuvoja.
Panostaminen työergonomiaan ja työympäristön mukauttaminen omiin tarpeisiin voi parantaa fyysistä jaksamista ja vähentää työperäisiä vaivoja. Pienet tauot ja venyttelyt säännöllisin väliajoin edistävät jaksamista työpäivän aikana. Fyysistä työhyvinvointia parantaa myös hyvä ilmanvaihto sekä työympäristön siisteys.
Selkeät rajat työn ja vapaa-ajan välillä ovat tärkeitä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Vapaa-ajan harrastukset, perheen ja ystävien kanssa vietetty aika sekä riittävä uni tukevat palautumista työn kuormituksesta. Ne toimivat hyvänä vastapainona työlle. Lomien rytmitys ja niiden hyödyntäminen palautumiseen ovat keskeisiä pidemmän aikavälin hyvinvoinnin kannalta.
Käytännön vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen
Esihenkilötyötä tekevän on hyvä muistaa, että oman hyvinvoinnin huomioiminen ei ole itsekästä, vaan se on avain tehokkaaseen ja motivoituneeseen työskentelyyn. Käytännön vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen:
Itsehuolto: Varaa aikaa liikunnalle, riittävälle unelle ja terveelliselle ruokavaliolle.
Rajat: Aseta selkeät rajat työajan ja vapaa-ajan välille.
Tuki: Etsi ja käytä tukiverkostoja, kuten kollegoita tai ammattilaisia.
Taidot: Panosta johtamistaitoihin ja henkilökohtaisen kasvun kehittämiseen.
Rentoutuminen: Löydä rentouttavia harrastuksia ja tapoja palautua työpäivän jälkeen.
Pienillä muutoksilla ja terveillä rutiineilla voit edistää sekä omaa että tiimin hyvinvointia ja saada aikaan paremman työympäristön kaikille.
Lähteet:
Aura, O., Ahonen, G., Hussi, T. & Ilmarinen, J. 2016a. Strateginen hyvinvointi 2016. SH//2016. Tutkimusraportti. Helsinki: Ossi Aura Consulting Oy. Viitattu 29.9.2024. Strateginen hyvinvointi 2016 : SH//2016 : tutkimusraportti | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Bal, V., Campbell, M. & Mc Dowell-Larsen, S. 2018. Managing Leadership Stress. Center for Creative Leadership. ProQuest Ebook Central. 1., painos. E-kirja. Viitattu 15.11.2024. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=2097910. Vaatii käyttäjätunnuksen.
Ervasti, J., Varje, P., Kausto, J. & Leino-Arjas, P. 2022. Työkyvyn tukitoimien kokonaisuus. Teoksessa Ervasti, J., Kausto, J., Leino-Arjas, P., Turunen, J., Varje, P. & Väänänen, A. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 2022:7. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 11–22. Viitattu 12.10.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163779/VNTEAS_2022_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Pennonen, M. 2021. Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Helsinki: Duodecim.
Kuva: Microsoft Copilot, tekoälyllä luotu, ”työpaikan rento kahvitauko”.